keskiviikkona, marraskuuta 26, 2008

Salaista postia


Syksyn Salainen neuleystävä -kierros on päättymässä. Itse sain viimeisen pakettini jo viime viikolla. Viimeisessä paketissa oli kerä Step-sukkalankaa - tällä kertaa teenkin tuosta ns. terveysvaikutteisesta, ihanan pehmeästä langasta sukat itselleni! - ja pieni pipityyny, jolle löytyy taatusti käyttöä pienten mustelmien ja kolhujen hoidossa. Ja viimeisen paketin myötä paljastui myös se, että salainen neuleystäväni oli Eija Aititati-blogista. Olipa taas mukavaa osallistua SNY-kierrokseen ja kiitoksia vielä Eijalle mukavista paketeista!

Isommat lapset ovat kuluneen puolentoista viikon aikana sairastaneet syksyn ensimmäiset flunssat ja vatsataudit ja siitä johtuen aikaa on vietetty tavallista enemmän kotona neljän seinän sisällä. Nyt alkaa tuntua jo siltä, että iskee mökkihöperyys, joten toivottavasti taudit olisi kohta selätetty.

Itse olen neulonut ja ommellut aika paljonkin viime viikkoina. Kangasvaraston aarteista ompelin vauvalle kahdet collegehousut, tyttärelle velour-housut, lasten pussilakanan, erilaisia kasseja ja pusseja. Puikoilla on syntynyt erikokoisia perussukkia määränpäänä pukinkontti. Olen huomannut, että ystävät ja sukulaiset arvostavat kaikkein eniten ihan tavallisia paksuhkoja perussukkia, joten teen sitten sellaisia, vaikka ne ovatkin melkoisen aivotonta neulomista (mikä sopii kyllä sinällään erittäin hyvin univelasta kärsivälle pienten lasten äidille, toim. huom.). Näistä kädentöistä ei kuvia tällä kertaa; perussukkia lienee esitelty riittämiin myös tässä blogissa.

tiistaina, marraskuuta 04, 2008

Marraskuun puutarharaporttia

Heti aluksi varoituksen sananen: Tällä kertaa ei asiaa neulomisesta eikä muistakaan käsitöistä. Suunnitteilla on joululahjaneuleita ja puikoilla on muun muassa uusimmasta Novita-lehdestä tytön pitsikaarrokeneule, jonka mallineuleesta pudotin tosin nypyt pois. Uusimmassa Novitassa oli aika kivoja ohjeita, mutta aika moneen ohjeeseen oli saatu tungettua mallineuleeseen nyppyjä. Ihan kivojahan ne ovat mutta kohtuus kaikessa :-)

Viime viikonloppuna ehdin jo sääkarttoja nähdessäni säikähtää että talvi tulee tänne eteläiseenkin Suomeen. No, ei tullutkaan, mutta viikonloppuna ahkeroin pihaa talvikuntoon. Leikkasin kuihtuneet perennat lyhyeksi ja vielä kukkivat kehäkukat joutuivat nekin biojätteen joukkoon. Osa perennoista on vielä vihreänä, joten niitä en leikannut. En oikeasti tiedä, pitäisikö perennat leikata maan tasalle talven edellä vai ei. Edellisinä vuosina en ole niitä leikannut, mutta tänä talvena haluan vähentää myyrien ja muiden jyrsijöiden mahdolliset oleskelupaikat ihan minimiin. Metsähiiret varastoivat marja-aronian marjoja puutarhatarvikelaatikkoon ja sieltä pyydystettiin niitä ihan perinteisellä hiirenloukulla juustoa syöttinä käyttäen kolme kappaletta. Seuraavaksi pitäisi kai pyydystää peltomyyriä, joita tuntuu niitäkin olevan runsaasti. Ja pitää todeta, että ennen tätä syksyä en kyllä erottanut eri jyrsijöitä toisistaan, mutta kiitos tämän vuoden lajirunsauden ja Googlen tietämykseni on kasvanut myös tässä asiassa!

Sipulikukat ovat vielä istuttamatta eikä niillä kiire vielä olekaan. Keväällä toimin mielestäni oikein fiksusti ja otin kuvia kukkapenkeistä silloin, kun tulppaanit ja narsissit kukkivat. Nyt voin sitten istuttaa lisää kukkasipuleita kukkapenkin aukkopaikkoihin.


Kesäkukkia on jäljellä yksi ruukku. Hopealehtisten kasvien seurassa oli alkukesästä uudenguineanliisa, elokuun lopusta lähtien syysasteri ja nyt skimmia. Köynnöstävä kasvi on nimeltään hopeaputous mutta toisen kasvin nimestä minulla ei ole aavistustakaan. Läheisessä puutarhamyymälässä sitä myytiin alkukesästä nimellä "vihreät, lajitelma". Hopeaputous on aivan ihastuttava kasvi, joten sitä laitan kesäkukkaistutuksiin ensi kesänäkin. Ja ehkä laitan seuraksi rungollisen verenpisaran tai ruusun. Nyt on hyvin aikaa suunnitella ensi vuoden istutuksia.