sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

Viimeistä päivää

Monet neulebloggaajat ovat viime päivinä tehneet katsauksen menneeseen vuoteen ja tehneet uudenvuodenlupauksen tapaisia. Minäkin tein pikakartoituksen vuoden aikana valmistuneista neulotuista ja virkatuista töistä. Tässäpä vuoden saldo:

11 pipoa / hattua
9 sukkaparia ja yhdet huovutetut töppöset
14 lapaset
4 kämmekkäät
14 huivia / kaulaliinaa
palmikkokeeppi
1 boleron kaltainen asuste
3 vauvantossut
2 apupupua
3 lapsen ponchoa
1 lapsen kirjoneulepusero
2 lasten villatakkia
2 apupupua
muutama laukku / pussukka
epälukuisa määrä nukenvaatteita barbille ja babyborn-nukelle

Opin jotain uuttakin mm. dominoneulontatekniikan. Raglanhihat on edelleen kokeilematta mutta peukalokiilan ja tiimalasikantapään tekeminen sujuu jo helposti.

Jokunen viikko sitten sain vimman tehdä inventaario lankavarastostani. Nyt minulla on excel-taulukon muotoon dokumentoituna tieto, että huushollista löytyy lankaa runsaat 18 kiloa. Olin vähän hämmentynyt siitä, että lankaa on noinkin paljon, mutta toisaalta Vantaan joulukuun neuletapaamisessa ottaessani asian puheeksi kävi ilmi, että paljon tai vähän ovat varsin suhteellisia käsitteitä. Eli uutta lankaa tulee varmasti hankittua ensi vuonnakin mutta tavoitteena on myös kuluttaa lankaa siten, että nettomääräisesti langan määrä ei vuoden aikana kasva.

Hyvää uutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

keskiviikkona, joulukuuta 27, 2006

Lomailua

Olimme oman perheen kesken joulua edeltävän viikon Gran Canarialla Playa del Inglesin kupeessa Melonerasissa lomailemassa. Ihana viikko lämpöä, valoa ja aurinkoa sekä kiireetöntä yhdessäoloa oman perheen kesken. Neulottua tuli vain vähän. Menomatkalla lentokoneessa aloin tehdä sukkaa, joka ei viikon aikana tämän pidemmälle edennyt:


Lomailu jatkuu kotioloissakin; menen töihin vasta loppiaisen jälkeen. Suunnitelmissa on vähän ommellakin mutta vailla sen kummempia pakkoja. Toisaalta tiedän, että kun arkinen aherrus taas alkaa, en iltaisin juuri jaksa enkä ehdi ommella, joten yritän saada jotain aikaiseksi.

Laitan tähän vielä pari kuvaa nukkekodista, joka on lähinnä mieheni aikaansaannos. Minä pidin sopivasti lapset pois tieltä ja olin välillä jotain ideoimassa, mutta en käytännössä tarttunut maalipensseliin tai työkaluihin (ehkä hyvä niin...).



perjantaina, joulukuuta 15, 2006

Lapastelua

Tällaiset lapaset menivät päiväkodin "tädeille" lahjaksi:




Lankana kaikissa Fritidsgarn ja menekki per lapaset noin 100 g. Kaikissa lapasissa on 34 silmukkaa ja peukalokiilaa varten lisätty 12 silmukkaa. Koristeet on virkattu tai ommeltu.

Ensimmäisiin (ylemmässä kuvassa toinen pari vasemmalta) tuli turhan lyhyet varret, joten virkkasin niihin reunuksen. Huovuttuneesta reunasta ainakaan minä en saa virkkuukoukkua lävitse, mutta ompelin ensin pykäpistoja reunan ympäri ja virkkasin näin syntyneeseen reunaan kiinteitä silmukoita. Pykäpistoreunasta voi poimia silmukoita myös puikoille, jolloin lapaseen voi neuloa jälkikäteen myös resorin.

Yhdet sukatkin tein; lahjaksi nekin. Kokeilin ensimmäisen kerran kaksinkertaista reunusta, muutoin sukat ovat ihan tavalliset tasaraitasukat tiimalasikantapäällä. Lanka Sandnes Sisu, menekki reilusti alle 100 g.

torstaina, joulukuuta 07, 2006

Melkein stressitöntä jouluvalmistelua

Tänä vuonna minulla oli tarkoituksena selvitä joulusta mahdollisimman vähällä stressillä ja toistaiseksi olen siinä kohtuullisesti onnistunut. Nukkekotiprojektin kanssa menee varmaan aika tiukille, mutta viime kädessä siinä on kyse mieheni stressistä (joka voi tosin aiheuttaa minullekin stressiä), mutta muutoin lahjat on pääosin valmiina tai sellaisessa vaiheessa, että tiedän niiden valmistuvan ilman suuria ongelmia.

Joulua vietämme tänä vuonna tavanomaisesta poiketen siten, että lähdemme joulua edeltäväksi viikoksi etelän aurinkoon ja palaamme kotiin myöhään jouluaattoiltana. Tuttavapiirin joulupuritaaneja tämä ratkaisu hirvittää, mutta meidän perheellemme tämä sopii loistavasti. Lapset saavat lahjat joulupäivänä, ja erityisesti 6-vuotias esikoinen on innoissaan lähdössä katsomaan, miten joulua valmistellaan Kanarian saarilla. Ja koko perhe odottaa innolla aurinkoa ja lämpöä tämän harmaan ja sateisen kaamoskauden vastapainoksi.

Perinteisiä jouluruokia emme aio sattunnesta syystä kokkailla, mutta viimeisen viikon aikana olen leiponut niitä joululeivonnaisia, jotka tuovat minulle joulun: kuivatuilla hedelmillä ja mantelimassalla höystettyä pullaa, Hildegard Bingeniläisen pikkuleipiä, hedelmäkakkua ja piparkakkuja. Lasten kanssa kokosin ja koristelin eilen piparkakkutalon. Leipominen on minulle kuitenkin ensi sijassa mukavaa puuhaa. Kun on oikein huono työpäivä tai muuten vain ahdistaa, leivon sämpylöitä tai pullaa. Käsillä tekeminen vie ajatukset toisaalle, ja onnistunut lopputulos tuo hyvän mielen. Sama vaikutus on toki neulomisella tai muilla käsitöillä, mutta niissä prosessi on monesti hitaampi.

Pienestä stressistä kertoo kuitenkin se, että näin unta, jota tyypillisesti näen stressitilanteissa. Unessa olen lähdössä matkalle lentokoneella, ja unessa tavarat ovat pakkaamatta, passit tai matkaliput kadoksissa ja aikataulu sellainen, että koneeseen on mahdoton ehtiä. Pari yötä sitten näin tästä unesta uuden version, jossa olin lähdössä pitkälle ulkomaanmatkalle ja lentokentällä tajusin, että en olekaan pakannut yhtään neulomusta mukaan. Yritin etsiä epätoivoisesti lankaa lentokentän myymälöistä, vaikka olisi pitänyt mennä jo lähtöportille.

Koska arjen ovat täyttäneet muut askareet, valmistuneita töitä ei ole kovin paljon esiteltäväksi. Fritids-lapaset esittelen sitten kaikki kerralla; niistä puuttuu vielä kaksi paria. Sen sijaan kollegani sukat valmistuivat ja nyt täytyy ainoastaan toivoa, että ne eivät ole liian isot (tai laittaa mukaan optio sukan pienentämiseen).


Father and Son Socks, Interweave Knits, Fall 2006
Lanka: OnLine Supersocke, noin 90 g
Sukkapuikot 2,5