torstaina, joulukuuta 24, 2009

Hyvää joulua!


Viikkokausien touhun ja tohinan jälkeen on aika rauhoittua muutamaksi päiväksi. Hyvää joulua kaikille blogini lukijoille!

sunnuntaina, joulukuuta 20, 2009

Lahjalapasia



Keskimmäisen lapsen päiväkotiryhmän työntekijät saivat lahjaksi lapaset. Meillä on ollut todella hyvä onni päiväkodin kanssa. Henkilökunta on motivoitunutta ja vaihtuvuus on vähäistä. Lisäksi meillä kävi tosi hyvin ja kuopuskin sai paikan samasta päiväkodista. Kuopuksen ryhmän henkilökunnasta osa on tuttua jo isompien lasten päiväkotiryhmistä eikä kuopuksen päiväkotiin meno tunnu lainkaan niin vaikealta kuin aikoinaan esikoisen tai keskimmäisen kanssa.

Lapaset ovat peukalokiilalla neulotut perustumput omalla ohjeella. Ainoa erikoisempi juttu on pesukonevanutuksen jälkeen neulotut varret. Teen ne siten, että luon aloitussilmukat puuvillalangalla ja neulon sillä pari kerrosta ennen kuin vaihdoin Fritids-lankaan. Pesukonehuovutuksen jälkeen puran puuvillalangan pois ja poimin reunasta silmukat käyttäen apuna virkkuukoukkua. Ei suju ihan mahdottoman kätevästi mutta onnistuu kuitenkin.

Tässä kuvassa näkyy tuo puuvillalangalla neulottu aloitus:


Kuvioissa on käytetty huovutettua villapaitaa, villa- ja muliinilankoja sekä nappeja. Keskimmäinen lapsi päätti kuvioista ja suunnitteli itse örkkikuvion.


Ohje: huovutettavat lapaset, 34 tai 36 s
Lanka: Sandnes Fritids, vajaa 100 g per pari, ja varsiin Zitron Loftia (ruskea), kaksinkertaista Smartia (siniset) ja Linie 130 Champia (pinkit)
Puikot: sukkapuikot nro 5, 4 ja 3½

tiistaina, joulukuuta 15, 2009

Puro-liivi

Ohje: yhdistelmä Novitan syksyn lehtien ohjeita ja omaa soveltamista
Lanka: Novita Puro, väri Tundra, vajaat 5 kerää

Puikot: olisiko ollut 4½ tai 5 Addin pyöröpuikot


Novitan Puro on kivan näköistä ja tuntuista lankaa. Vähän omituista toki on, että saman värjäyserän lankakerissä sävyt ovat kovin erilaisia ja värit juoksevat eri järjestyksessä eri keriltä. Esimerkiksi tässä käytetyssä Tundra-langassa tuo punaisen sävy vaihteli vaaleasta marjapuuronpunaisesta voimakkaasen vadelmanpunaiseen. Novitan mukaan kyse on langan ominaispiirteestä, josta kannattaa vain nauttia. No, lankaa on miellyttävä neuloa ja neulepinta on pehmeää. Pehmeyden kääntöpuoli on sitten se käytönkestävyys. Kuvassa oleva liivi oli kuvaushetkellä ollut käytössä kolmena päivänä ja pinta oli selvästi alkanut nyppyyntyä ja nuhraantua.

Tämän liivin piti olla ns. nopea neule, mutta sellainen se ei ollut koska ilman ohjetta neuloessani mittaan ja nyhrään, neulon ja puran ja aikaa kuluu ihan älyttömästi. Ensin neuloin liian syvän pääntien, josta tyttäreni totesi liivin muistuttavan luolamiehen vaatetta "mutta kyllä mä tätä voin pitää kun sä oot tämän neulonut". Tytär myös epäili, että liivistä tulee liian pieni mutta onneksi uskoin mallitilkkuun ja mittanauhaan ja liivi on juuri oikean kokoinen.

Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut neule ja tytärkin on tyytyväinen. Haluaisin ehkä neuloa Purosta jotain itsellenikin, mutta täytyy ensin seurata miten lanka kestää käytössä.

Näin jouluvalmistelujen aikaan minulla on elämää myös toisaalla; tervetuloa vierailulle myös jouluvalmistelublogiini.

sunnuntaina, joulukuuta 06, 2009

Ei voi olla totta - taas sukat

Minulla on edelleen puikoilla muitakin neuleita, mutta tämä sukkaprojekti kiilasi kaiken muun ohi. Arvostamani työkaveri toiselta osastolta sai nimittäin työkyvyttömyyseläkepäätöksen poikkeuksellisen nopeasti ja jäi eläkkeelle joulukuun alussa - vain runsas viikko päätöksen saamisesta. Sukat eivät valmistuneet eläkekahveille mennessä mutta onneksi kuitenkin kohtuuajassa ja laitan ne huomenna postiin.

Kyseinen kollega on ollut kannustamassa, tukemassa ja tarvittaessa myös vaatimassa. Hänen kanssaan otin yhteen, olin joskus tiukastikin eri mieltä enkä ole kenellekään työpaikalla suuttunut niin paljon kuin hänelle. Mutta kaikesta tästä huolimatta hän on myös oikeudenmukainen, reilu ja hyväntahtoinen ihminen, jota arvostan kovasti. Nämä sukat on neulottu lämmöllä ja kirjoneuleraidan kuviot viittaavat mm. APL-kieleen ja muihin työpaikkamme juttuihin.

Minullahan oli vuosien tauko etten neulonut juuri lainkaan Novitan langoista. Viime vuonna totesin, että Nalle on ihan kelpo sukkalankaa, vaikka sen huono puoli on suppea värikartta. Novitan langoissa tuntuu kuitenkin olevan erityisominaisuutena se, että saman langan eri värit tuntuvat keskenään ihan erilaisilta sekä pehmeydeltään että paksuudeltaan. Tämä ruskea lanka oli ihanaa neuloa ja neulepinta on kaunista toisin kuin esimerkiksi harmaassa langassa.


Perussukka 64 s, koko 42
Lanka: Novita Nalle (ruskea) ja Sandnes Sisu (valkoinen)

Sukkapuikot 2½

maanantaina, marraskuuta 23, 2009

Palatossut

Minä elän keskeneräisten neuleiden keskellä. Yhtäkin liivintekelettä - jonka piti olla nopea ja helppo työ - olen neulonut ja purkanut, ja sitten on lapasia, joihin en saa neulottua peukaloita, puolivalmiita sukkapareja ynnä muuta.

Edellisen postauksen palatossut tulivat kuitenkin valmiiksi. Ohje on se traditionaalinen - löytyy esimerkiksi syksyn Novita-lehdestä ja Käspaikan sivuilta - pienillä säädöillä. Nilkassa on virkattu isoäidinneliö, mihin löytyi vinkki Prosessineulojalta, ja palat on neulottu dominotekniikalla, kuten Tiinakin aikoinaan. Palatossut eivät ole minun juttuni, joten nämä menevät lahjalaatikkoon. Uusi tossupari on jo to-do-listalla, sillä tytär toivoi palatossuja joululahjaksi, mikä on neulovalle äidille tietystikin mieluisa toive täyttää.


Ohje: vaikkapa Käspaikan sivuilta
Lanka: Novita Seitsemän Veljestä, yhteensä 110 g
Puikot 3,5 ja virkkuukoukku nro 3

tiistaina, marraskuuta 10, 2009

Ukille kassi



Lasten ukki (appeni) sai isänpäivälahjaksi kassin, jonka molemmilla puolilla oli isompien lasten tekemät metsäaiheiset piirustukset. Alun perin ajatuksena oli tehdä vain yksi metsämaisema, johon olisi applikoitu ja kirjottu eläimiä ja muita yksityiskohtia, mutta taiteellinen johtokaksikko ajautui erimielisyyksiin ja päätyi tekemään kaksi erillistä piirustusta. Lapset saivat valita myös kankaat. Kassi on vuoritettu aurinkoisemmalla (oranssinsävyisellä) Marimekon La Botte -kankaalla, päällinen on "maastopupu"-kangasta.

tiistaina, marraskuuta 03, 2009

Se toistaa itseään

Tänä(kään) syksynä en taida päästä neulomuksissa sukkia ja muita pienempiä vaatekappaleita pidemmälle. Tutulla mallilla valmistui taas yksi sukkapari ja lisäksi olen neulonut vauvansukkia marttojen vauvansukkaprojektiin.


Malli: perussukka 48 s, varren koristeraidat virkattu ja kirjottu
Puikot 3½
Lanka: Novitan 7 veljestä, noin 100 g.

Puikoilla on paitsi lisää sukkia myös palatossut. Halusin vähän haastetta (ja vähemmän saumojen ompelua) joten neulon palat dominotekniikalla. Idean virkatun isoäidinneliön mukaan ottamiseen sain Prosessineulojalta.


maanantaina, lokakuuta 19, 2009

Ruskasukat

Sukat kokoa 38-39, silmukoita 48
Lanka: Riihivillan sukkalanka, noin 100 g ja langanloppuja kahta väriä
Sukkapuikot nro 3

Nämä sukat neuloin syntymäpäivälahjaksi työkaverilleni. Ja kerrankin olen ajoissa liikkeella - syntymäpäivä on vasta tammikuussa. Sukkien lanka on Riihivillan krapilla värjättyä suomenlampaanvillasta tehtyä sukkalankaa (langassa on mukana myös tekokuitua), jota oli mukava neuloa. Lanka oli pehmeää ja pörröistä ja näin ollen myös erityisen lämpimän oloista. Varren koristeraidat on virkattu ja sukansuu on kaksinkertainen (tämäntyylisiä sukkia olen tehnyt aikaisemminkin). Kantapään kanssa piti leikitellä sen verran, että neuloin vahvistetun kantapään tavanomaisesta vähän poiketen siten, että nostettujen silmukoiden paikka vaihtuu joka toisella oikean puolen kerroksella.

Riihivillan lankaa saa paitsi nettikaupasta myös Helsingin Kauppatorilta.

perjantaina, lokakuuta 02, 2009

Raidallisia sukkia


Valmistunut tavissukkia lapsille ja lahjavarastoon.

Vasemmanpuoleiset sukat on neulottu Novitan Nalle-langasta (väri Marjaretki, Lakka). Minusta nämä Nallen raitalangat ovat suhteellisen onnistuneita, mutta toisaalta raitalangan neulominen on alkuinnostuksen jälkeen tylsyyden huippu. Neuloin kerästä vielä toisenkin sukkaparin ja nyt saavat raitalangat hetken aikaa odottaa. Vihreäraidalliset sukat ovat puolestaan Sandnesin Sisua. Jostakin syystä - johtuisikohan puisista puikoista vai mistä - neulepinta jäi aika epätasaiseksi. Leveäraidalliset sukat ovat Regian Nation Color -langasta.

Sukissa on puikoilla 48 tai 52 silmukkaa, ja puikot olivat 2,25 ja 3 mm:n väliltä. Lankaa meni keskimäärin 50 g per pari.

Tulin taannoin ostaneeksi kauppareissulla kaksi kerää Novitan Puro-lankaa. Alunperin ajattelin tehdä siitä pesukoneessa huovutettavat lapaset, mutta sitten luin blogikirjoituksia, jossa huovutuksen lopputulos oli ihan surkea ja joissa varoitettiin tästä syystä huovuttamasta Puroa. Lopulta päädyin neulomaan säärystimet tyttärelleni. Viitosen puikot, 44 silmukkaa ja neulotaan niin pitkään kuin kerässä on lankaa.


Puro on pehmeää ja kaikin puolin kivaa lankaa, jonka tosin epäilen nyppyyntyvän käytössä, joten mitään suurempaa en aio siitä tehdä. Kaikkein eniten tykkäsin Novitan lankojen uudistuneista vyötteistä ja erityisesti siitä, että vyötteen reunassa on mitta.

torstaina, syyskuuta 24, 2009

Ahvenanmaalla

Olimme viime viikonvaihteen tuntumassa minilomalla Ahvenanmaalla. Sää oli lämmin ja aurinkoinen ja saaristossa oli todella kaunista.


Aikuiset pulahtivat saunasta pikaisesti uimaan mereen, mutta lapset olisivat kirmailleet rantakallioilla vaikka kuinka pitkään.

Luonnossa hehkuivat erilaiset marjat. En ole koskaan nähnyt niin valtavasti ruusunmarjoja.





perjantaina, syyskuuta 18, 2009

Neulerintamalta ei mitään uutta

Kulunut kuukausi on hiljaiseloa paitsi blogissa myös käsityöosastolla. Kiirettä on riittänyt niin töissä kuin kotonakin ja kesän kääntyessä syksyyn on tapahtunut monenlaista yllättävää - onneksi kuitenkin ihan kivoja asioita.

Elokuisen sukkainnostukseni myötä ilmoittauduin mukaan Sukkasatoon ja sen jälkeen menikin into jopa sukkien neulomiseen. Ei vaiskaan, yhdet sukat ovat päättelyä vaille valmiit ja toisetkin jo melkein, mutta niissä sukissa ei paljon esiteltävää ole; perussukkia lapsille arkikäyttöön.

Kulunut kesä ja alkusyksy on ollut yksi upeimmista mitä muistan. Aurinkoa ja sadetta on saatu sopivassa suhteessa, mikä näkyy myös metsän antimissa. Lapsuudenkotini oli peltojen ja metsän ympäröimä ja ilmeisesti sieltä on peräisin se, että työkiireen rasittama mieli lepää kun pääsen metsään. Parina viime viikonloppuna olen löytänyt ihan mukavasti suppilovahveroita ja vähän puolukoitakin.

Ensi kerralla ehkä sitten käsitöitäkin. Hyvää viikonloppua kaikille lukijoilleni!


sunnuntaina, elokuuta 16, 2009

Sunday Swing

Kerroinkin jo edellisessä postauksessa - suuret kiitokset muuten kommenteista, niitä on aina mukava saada! - että olen neulonut innolla sukkia. Päivittäisillä työmatkoilla ehtii neuloa yllättävän paljonkin, vaikka en mitenkään nopea neuloja olekaan.

Kummityttö vanhempineen tuli vierailulle, joten oranssin sukkaparin valmistuminen vauhdittui. Tämä sukkapari nimittäin meni lahjaksi kummitytölle, jonka jalka oli kasvanut kesän aikana niin että uusia villasukkia tarvitaan (ei ehkä ihan näillä keleillä mutta kyllä ne villasukkakelitkin taitavat olla tulossa). Eilen virkkasin koristeraidat ja päättelin langat sukkiin, jotka olivat odotelleet jo jonkin aikaa viimeistelyä. Varren koristeraidat on tehty Sukkasillaan-kirjan ohjeella tai ainakin alkuperäinen idea on sieltä lähtöisin.


Ohje: perussukka 48 s, koko 31-32
Lanka: Gjestal Maija, 60 g, ja pätkävärjättyä ohutta sukkalankaa
Sukkapuikot nro 3

Tänään sain valmiiksi Sunday Swing -sukat. Suunnittelija Kristel Nyberg kertoo Knittyssä, että hän halusi löytää mallineuleen kirjavalle sukkalangalle ja minusta tämä tavoite toteutuu hyvin tässä ohjeessa. Nämä olivat mukavat neuloa; mallineule on riittävän helppo ja ohje oli - kuten isossa maailmassa on tapana - perusteellisesti kirjoitettu. Tällaiset voisin tehdä toisetkin, vaikka yleensä iskee kyllästyminen jo toisen sukan kohdalla. Näissä sukissa on maininnan arvoista myös se, että hankin vihdoinkin kauan toivomiani välikoon sukkapuikkoja ja koko 2,25 taitaa olla oikea koko minun käsialalleni ja ohuelle sukkalangalle tyyliä Mokkasukka.


Ohje: Sunday Swing, koko M (64 s)
Lanka: Mokkasukka
Sukkapuikot nro 2,25

keskiviikkona, elokuuta 12, 2009

Ja ei kun sukkia

Kun kesäloma loppui, palasin neulomisessakin niin sanotusti arkeen ja aloin taas - parin kuukauden tauon jälkeen - neuloa sukkia. Ensin ihan perussukkia ja nyt sitten vähän muutakin. Suurin osa sukista menee lahjaksi joko nyt tai myöhemmin mutta viimeistään pukinkonttiin. Aikaisemmista vuosista viisastuneena tiedän että joululahjoja ei voi koskaan aloittaa liian aikaisin! Valmiita sukkapareja on jo monta mutta lankojen päättely vähän tökkii. Saltkråkan-sukat sen sijaan päättelin samantien koska ne menevät lahjaksi jo huomenna. Kiva ohje, nopea neuloa ja näyttävä lopputulos. Langan väri on ns. martanvihreä eli samaa sävyä kuin marttojen vauvansukkalangoissa.



Ohje: Saltkråkan Ullasta
Puikot: bampupuikot nro 3,5
Lanka: Novita Seitsemän veljestä, 120 g

sunnuntaina, heinäkuuta 26, 2009

Nalletilkkupeitto


Muutama viikko sitten esittelemäni tilkut on nyt ommeltu peitoksi. Peiton koko on noin 100 x 140 cm. Tilkut ovat tarkoituksella erikokoisia ja muutenkaan peitossa ei ole sellaista symmetriaa kuin tilkkutöissä yleensä on. Peitossa on puuvillavanu ja reunukset on ommeltu pienikukallisesta ruskeasävyisestä kankaasta. Reunuksen sävy ei ole ehkä paras mahdollinen, mutta tavoitteena oli käyttää kaapista löytyviä kankaita. Osa peittotilkuista on vanhoista kauluspaidoista.

Tikkasin peiton koneella tavanomaista ompelulankaa paksummalla tikkauslangalla. Koko kesän (toistaiseksi) paras käsityöjuttu olikin se, että opin käyttämään tilkkutyöpaininjalkaa. Jos monikerroksista tilkkutyötä yrittää tikata tavallisella ompelukoneella, ongelmana on se, että kankaat alkavat poimuttua. Tilkkutyöpaininjalkaa käyttäessä tätä ongelmaa ei ole. Hassua kyllä, tilkkutyöpaininjalka on majaillut kaapissa siitä lähtien, kun sain sen ompelukoneeni mukana kaupanpäällisenä 4 vuotta sitten. Aikaisemmin minulla ei ole ollut riittävää intoa/aikaa/tarvetta tutkia miten se toimii, mutta onneksi kesäloman viimeisinä päivinä vihdoinkin koitti sellainen hetki.


Motivaatiota uuden teknisen vempaimen opetteluun lisäsi myös se, että tällä hetkellä en voi ommella käsin kuin ihan pieniä juttuja, joten tilkkutyön tikkaamisen käsin voi toistaiseksi unohtaa. Sain keväällä oikean käden peukaloon ikävän rasitusvamman, johon olen popsinut pari kuuria tulehduskipulääkettä ja saanut ohjeeksi välttää kaikkea kipua aiheuttavaa. Töissä olen alkanut käyttää hiirtä vasemmalla kädellä ja sain koekäyttöön rullahiiren. Virkkaamista olen välttänyt kokonaan ja neulomistakin vähentänyt, vaikka se ei peukaloa samalla tavalla rasita kuin virkkaus. Nyt pikkuhiljaa alkaa onneksi tuntua siltä, että peukalo alkaa vihdoin parantua. Olen ollut ajoittain aika maassa, kun en osaa edes rentoutua jos en tee käsilläni jotain; on puuha sitten käsityötä, leipomista tai kukkapenkin rapsuttamista.

Mistä tulikin mieleen, että Attic24-blogista löytyy - paitsi mielettömän ihania virkkauksia - myös kertakaikkisen herkullinen Caramel Shortbread -kakkuohje. Kokeilin ohjetta työviikon päätteeksi perjantai-iltana ja tulos oli ihanan äkkimakea ja varmasti ziljoona kaloria sisältävä herkku!

maanantaina, heinäkuuta 20, 2009

Lahjalle pussi

Olimme viikonloppuna serkkuni häissä. Hääpari toivoi lahjaksi rahaa joko suoraan tilille tai lahjakorttina, mikä on toki käytännöllistä ja helppoakin, mutta lahjan antajan kannalta vähän tylsää. Päätin sitten ommella lahjakortille edes yksilöllisen lahjapussin. Kirpputorilta löytyi alkukesästä pieni pellavapyyhe, jossa oli ihana ristipistokirjonta ja molemmat lyhyet reunat oli päärmätty reikäompeleella. Pyyhe oli kuitenkin valitettavan tahrainen eivätkä kaikki tahrat lähteneet pesemällä, joten siitä tuli hyvää uusiokäyttömateriaalia. Leveä reikäommeltu päärme toimi ihan sellaisenaan nauhakujana. Pussin toiselle puolelle kiinnitin erilliselle kankaanpalalle varsipistoilla kirjaillut hääparin nimet.


Toiselle puolelle kiinnitin pitsiliinasta irrotetun pikkuympyrän, jonka koristelin helmillä ja kirjonnoilla kukkaseksi.


Edellä mainitun kirpputoriostoksen ristipistokirjonnan käytin sukkapussin koristeeksi. Ennen kesäloman alkua ompelin sukkapussit sekä itselleni että perheen pienimmäiselle:

tiistaina, heinäkuuta 14, 2009

Kirpputorilöytöjä

Viime viikkoina olen tehnyt mukavia löytöjä kirpputoreilta. Erityisesti olen kiinnostunut kaikenlaisista hyväkuntoisista tekstiileistä, joita voi uusiokäyttää. Nenäliinoista ja pikkuliinoista voi askarrella nukkekodin verhoja, liinoja ja mattoja. Tänä kesänä olen etsinyt erityisesti hinta-laatusuhteeltaan kohtuullisia pitsilakanoita ja -tyynyliinoja. Minulla oli tarkoituksena ommella niistä leikkimökkiin uudet verhot, mutta sitten kävikin niin, että kirppisreissulla löytyi valmis pitsikappa, josta sai vielä helpommin leikkimökin verhot.

Vanhoissa kodin tekstiileissä ihmetyttää ja ilahduttaa aina se, kuinka huolella ne on ommeltu kaikkia yksityiskohtia myöten.


Kaunis pikkuliina ja Kesäkukka-sarjan lautanen:


Kesälukemista:


Esikoinen on kiinnostunut kaikista lemmikkieläimistä. Näistä kirjoista on paljon iloa eläinrakkaalle lukutoukalle:


Iso pussillinen legoja:

lauantaina, heinäkuuta 11, 2009

Leikkimökin uudet asukkaat


Kesälomani aikana olen isompien lasten kanssa käynyt kolmessa lähiseudun lelumuseossa. Ensimmäiseksi vierailimme Suomenlinnan lelumuseossa, jossa on viehättävä kokoelma ja opasvihkosen avulla omatoiminen kävijä saa leluista runsaasti lisätietoa. Museon ohessa on viehättävä kahvila, josta saa hyvää kahvia ja monenlaisia herkkuja.

Porvoossa olevan Nukke- ja lelumuseon kokoelmat ovat hyvin samantyyppiset kuin Suomenlinnassa. Molemmissa museoissa ei tästä syystä välttämättä kannata vierailla - ainakaan lyhyen ajan sisällä. Porvoon museossa plussaa olivat erittäin edulliset pääsyliput, ja lisäksi lipunmyyjäsetä osasi vastata kaikkiin kysymyksiin ja jutusteli mukavia lasten kanssa.

Kuluneella viikolla tein vielä esikoiseni kanssa retken naapurikaupunkiin Espooseen WeeGee-taloon. Itselläni pääkohteena oli EMMA ja sen nykytaiteen kokoelmat; tyttärelläni taas lelumuseon Barbie-juhlanäyttely. Siinä sivussa kävimme myös Helinä Rautavaaran museossa ja vilkaisimme myös Kellomuseoon, kun kaikkiin pääsee samalla pääsylipulla. Espoon lelumuseo Leikkilinna osoittautui mukavaksi paikaksi. Vitriineistä saattoi bongata myös itselleni tutuimpien 1970- ja 1980-lukujen leluja. Barbit olivat monipuolisesti esillä ja siellä oli myös leikkipiste, jossa sai vaihtaa barbeille vaatteita ja rakentaa omia nukkeleikkejään. Esillä oli myös oululaisen Matleena Vartiaisen muokkaamia barbeja juhla- ja fantasia-asuissa.

Ehkä parasta - tai ainakin inspiroivinta - koko museossa kuitenkin olivat keppihevoset, joita espoolaistytöt olivat viime vuosikymmenellä itse tehneet vanhoista sukista ja joilla oli leikitty tallileikkiä ja ratsastuskilpailuja. Kotiin päästyämme leikkimökkiä alettiin suurella innolla muuttaa talliksi ja kaapista etsittiin sopivankokoista ja -väristä sukkaparia hevosta varten. Harjanvarret käytiin hakemassa eilen kaupasta ja kuvassa näkyvät uljaat ratsut pääsivät muuttamaan leikkimökkiin (nykyisin tunnetaan paremmin nimellä Mansikkatalli).

keskiviikkona, heinäkuuta 08, 2009

Lomakäsityö


Kesälomalla käsitöiden tekeminen ei ole toistaiseksi kovin paljon innostanut. Sukankudin on kulkenut mukana ja edennyt hitaanpuoleisesti, mutta suurta inspiraatiota tai tekemisen intoa ei ole löytynyt. Minulla on selvästikin jonkin sortin neuleblääh. Ehkä kyse on todellisuuden ja toiveiden välisestä ristiriidasta, josta yritän selvitä. Minulla on kaapit ja laatikot täynnä ihania lankoja, netti ja lehdet pursuavat upeita neuleohjeita ja tosiasia on se, että minä ehdin tikutella lähinnä sukkia ja peittotilkkuja. Vähemmästäkin tulee ahdistus.

Kangasvaraston suhteen ryhdyin jo ns. järeisiin toimenpiteisiin, kun huomasin, että ompelemiseen minulla ei nykyisessä elämäntilanteessa ole juurikaan tilaisuutta. Siivosin keväällä kaapista suuren osan kankaista suureen jätesäkkiin. Jäljelle jäivät vain laatikollinen tilkkutyökankaita ja pari muuta kangasta, joille minulla on olemassa suunnitelma. Samalla lupasin, että tästä lähtien ostan kankaita ainoastaan selkeästi määriteltyyn käyttötarkoitukseen. Jätesäkki odottaa vielä kuljetusta sopivaan lahjoituskohteeseen, jossa olisi käyttöä erilaisille kankaille.

Kaapin siivouksen yhteydessä löytyivät myös keskimmäisen lapsen tilkkupeittoon varalla pitämäni nallekuvioiset kankaat. Keskimmäinen lapsi on ehtinyt kasvaa jo nallevaiheesta ohi, mutta kuopuksen pinnasäky tarvitsee päiväpeitteen. Yhtenä iltana innostuin, kaivoin tilkkutyökankaat kaapista ja leikkasin kankaat samanlevyisiksi mutta korkeudeltaan vaihteleviksi suorakulmioiksi, joita sommittelin keittiön pöydällä yhteen. Koska tilkut ovat erikokoisia, niiden kohdistamisessa ei tarvitse olla tarkkana, ja tarkoituksella valitsin myös kankaat siten, että peittoon tulee vähän epäsäännöllisyyttä.

Tämän peiton ompeleminenkin sujuu nopeasti, kunhan vain saan pienimmältä apulaiseltani hieman ompelurauhaa. Oikein sopiva lomakäsityö siis.

perjantaina, kesäkuuta 19, 2009

Raitatakki


Vuosi sitten esittelin poikaselle neulomani raitatakin. Kuluneella viikolla sain vihdoin pääteltyä langanpäät ja ommeltua napit paikalleen samalla ohjeella neulottuun, pari kokoa isompaan takkiin. Langat ovat omasta varastosta löytyneitä Mandarin Petitin loppuja ja raidoitusta piti vähän säätää, jotta sain eriväriset langat varmasti riittämään. Langan menekki oli yhteensä 130 g ja tällä kertaa neuloin kolmosen pyöröillä, kun puolta kokoa pienemmät ovat mystisesti kadonneet.



Tästäkin tuli ihan kiva käyttövaate. Näillä keleillä neuletakille on hyvinkin käyttöä ja oletan, että takki on hyvän kokoinen vielä kesän jälkeenkin.

keskiviikkona, kesäkuuta 17, 2009

Stavangerin tunnelmia




Olin viime viikonlopun tienoilla käymässä Stavangerissa Norjassa marttojen pohjoismaisen yhteistyön merkeissä. Päinvastoin kuin edellisellä Norjan matkalla sateesta ei ollut tietoakaan ja sää oli aurinkoinen ja melkein lämmin, joskin aika tuulinen. Stavanger osoittautui idylliseksi pikkukaupungiksi, jossa on paljon kauniita puutaloja ja viehättäviä pikkuputiikkeja.

Vanhankaupungin valkoisten puutalojen omistajat taitavat kilpailla keskenään siitä, kenellä on kauneimmat istutukset. Nämä kuvat ovat minulle inspiraatiolähde omaa pihaa ja kesäkukkaistutuksia suunnitellessa. Niin sievää ja siistiä!


Mikähän tämä sininen pensas mahtaa olla?



Stavangerin lähiseudulla muutaman kymmenen kilometrin säteellä on tosineulojalle houkutuksia eli Sandnes Garnin ja Gjestalin tehtaanmyymälät. Niissä en valitettavasti tiukahkon matkaohjelman vuoksi päässyt käymään ja Stavangerista löysin lankakaupan vasta sunnuntaina, jolloin liike oli suljettu. Se ei itse asiassa edes kovin paljon harmittanut, sillä lankaa minulla taitaa ihan oikeasti olla riittämiin; ainakin nykyisellä neulomistahdillani.

torstaina, toukokuuta 28, 2009

Neljä asiaa

Edellisestä postauksesta on vierähtänyt jo kuukausi. Töihinmeno sujuu taas rutiinilla ja arki on asettunut uuteen uomaansa. Elämä on vain kovin kiireistä, päivät vilahtavat töissä ja illat kuluvat lasten kanssa. Toukokuussa on muutenkin paljon kaikenlaista tohinaa: kevätjuhlia, harrastusten päättäjäisiä ja lasten synttäreitä. Neulottu on ja ommeltukin, mutta vielä ei ole mitään esiteltävää, mutta onneksi sain syyn blogata, kun meemihaaste kolahti Meriltä Artisan_notes -blogista.

Tee siis näin: Poista minun vastaukseni ja korvaa ne omillasi. Haasta mukaan 4 blogiystävää.


1. Neljä työtä, joita olet elämäsi aikana tehnyt:
- mansikanpoiminta (maaseudulla ei muuta kesätyötä ollut tarjolla)
- ovelta ovelle kiertävä tutkimushaastattelija (kamalaa, mutta opiskeluaikana oli pakko saada lisätienestiä)
- kioskimyyjä
- au pairina Englannissa

2. Neljä tv-ohjelmaa, joita tykkään katsella
- Strömsö
- Tie Avonleaan (nyt rästissä parin viikon jaksot odottamassa)
- puoli yhdeksän uutiset
- Puutarhaunelmia

3. Neljä paikkaa,joissa olen ollut lomalla
- Norjassa telttailemassa koko perheen voimin
- Ahvenanmaalla pyöräilemässä
- Firenzessä ihan yksin
- Berliinissä mieheni kanssa

4. Neljä internetsivua joilla käyn melkein päivittäin
- google
- googlereader
- blogilista
- työpaikan intra


5. Neljä lempiruokaa:
- vuohenjuustosalaatti
- lampaan sisäfile espressokastikkeella
- tuoreesta basilikasta tehty pesto ja spaghetti

6. Neljä paikkaa jossa mieluiten olisin juuri
- joenvarsilehdossa kuuntelemassa satakieliä ja muita yölaulajia
- juoksulenkillä
- katsomassa Tie Avonleaan ja neulomassa (en ole tänään ehtinyt neuloa vielä yhtään)
- nukkumassa


Ja haastanpa tällä kerralla Kissaemon, Tellun, Benglian ja Marian. Vastatkaa jos ehditte ja haluatte.

sunnuntaina, huhtikuuta 26, 2009

Kevät


Ihanaa, kun kevät vihdoinkin on täällä! Minusta on aina yhtä uskomatonta, kuinka nopeasti luonto herää eloon, kun ilma lämpenee. Joka päivä voi havaita uusia kasveja ja muuttolintuja, nurmikko alkaa vihertää, puutarhassa sipulikukat puskevat vauhdilla kukkaan. Ja jokaikinen kevät olen aina yhtä innostunut ensimmäisestä leskenlehdestä, sinivuokosta, kiurusta, peiposta, pääskysestä, koivun hiirenkorvista... Liekö tämä innostus perua ala-asteajoiltani, jolloin täytimme joka kevät luontovihkoa, johon kerättiin kevään merkkejä.


Me olimme tänään koko perhe pyörä- ja eväsretkellä muutaman kilometrin päässä olevassa arboretumissa. Se on meille jokavuotinen retkikohde, pieni puulajipuisto, jonka polut lapsetkin jo tuntevat. Nyt metsä näytti aika paljaalta, kun vanhimpia puita on jouduttu kaatamaan pois ja osa niistä taisi kaatua ihan itsestään syysmyrskyissä. Sini-, valko- ja keltavuokot sekä imikät kukkivat jo näyttävästi, vaikka maa muutoin on vielä aika harmaa.


Arboretumissa on myös pienenpieni lammikko, jonka reunalla kesällä kukkivat kurjenmiekat. Nyt siitä olivat jäät vasta sulamassa, mutta siitä huolimatta siellä oli myös kymmeniä kurnuttavia sammakoita kevätpuuhissaan. Enpä ole aikaisemmin päässyt vastaavaa näkemään!



Huomenna alkaa uudenlainen elämänvaihe, kun minä palaan työelämään. Mies jää hoitovapaalle, joten lasten hoitopaikan suhteen ei ole huolta. Vähän mietityttää, miten vauva (ikää kohta 11 kk) suhtautuu muutokseen, ja ilmassa on monenlaista haikeutta yhden elämänvaiheen päättymisestä, lasten kasvamisesta ja ajan kulumisesta.

Työmatkojen iloksi ompelin uuden käsityöpussin. Minusta tämä maatuskakangas on aivan ihanaa!