tiistaina, joulukuuta 30, 2008

Uusi lankakauppa ja uusi Moda

Tänään kävin tutustumassa pääkaupunkiseudun uusimpaan lankakauppaan, Lankamaailma Nordiaan, joka löytyy Oulunkylästä. Liike kehuu olevansa Pohjoismaiden suurin lankamyymälä ja kyllä siellä lankaa olikin varsin hyvät valikoimat. Myyjiä oli useita, mutta lankoja sai myös tutkia ihan rauhassa, mikä on myös tärkeää. Jotenkin myymälä tuntui vielä vähän keskeneräiseltä, mutta voi myös olla, että liikkeen konsepti poikkeaa nykyisestä valtavirrasta (?), jossa lankakaupoista yritetään tehdä houkuttelevia ja mukavia. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kauppa kuitenkin!

Parasta lankakauppavisiitissä oli se, että kaupasta löytyi Mark&Kattensin Top Woolia täsmälleen samaa värjäyserää, mitä minulla oli ennestään olemassa. Viime keväänä tyhjensin jonkun kaupan alennusmyyntihyllystä vaaleanruskeat Top Woolit (yhteensä 700 g). Olen ajatellut tehdä siitä puseron tai villatakin ihan itselleni ja kävin siis varmuuden vuoksi ostamassa Top Woolia vielä muutaman kerän lisää, jotta lanka varmasti riittää.

Kun palasin lankakaupasta kotiin, postilaatikosta löytyi uusi Moda. Selasin lehden läpi samantien ja nyt illalla vielä uudemman kerran perusteellisesti. Ei voi mitään; mielestäni Moda toistaa itseään pahemman kerran. Talvinumerossa on ilmeisesti pakko olla kirjoneuleita, joissa on tähtikuvioita tms. perinteikästä; joka lehdessä on Sublimen neuleohjeita, joissa on harvoin mitään uutta ideaa jne. jne. Vuoden ensimmäisessä numerossa on aina vauvaneuleita, mutta onko niitäkin pakko toistaa samalla kaavalla vuodesta toiseen? Mutta ilmeisestikin lehden nykyinen konsepti on riittävän hyvä, koska lehdellä ei ole tarvetta uusiutua. Tutulta lankakauppiaalta kuulin, että lankavalmistajille (tai näiden suomalaisille maahantuojille ja jälleenmyyjille) on tosi tärkeää saada omia ohjeitaan lehtiin, niin Modaan kuin muihinkin käsityöohjeita julkaiseviin lehtiin. Tämä on helppo uskoa, koska suurin osa taitaa kuitenkin neuloa suoraan ohjeesta ja mielellään vielä ohjeen mukaisilla langoilla. Niin minäkin mielelläni tekisin ja sen taki marmatan suomalaisten käsityölehtien huonoista ohjeista.

Käsityöaiheisten kuvien puuttuessa kuva leikkokukka-amarylliksistä, joiden parhaat päivät alkavat valitettavasti olla ohi. En tänä vuonna halunnut amaryllistä ruukkukukkana, koska sipulin hoitaminen kukinnan jälkeen ja saaminen uudelleen kukkimaan seuraavana jouluna eivät kertakaikkisesti ole minun heiniäni. Amarylliksestä tykkään eniten tuosta oranssin sävystä. Lapsuudenkodissani oli aina sen värinen amaryllis, joka taisi olla vuodesta toiseen se sama - mummuni ja äitini kun olivat paljon parempia viherpeukaloita kuin minä.

keskiviikkona, joulukuuta 24, 2008

Hyvää joulua!

Hyvää joulua ja rentouttavia joulunpyhiä kaikille blogini lukijoille!

maanantaina, joulukuuta 22, 2008

Lahjasukkia, osa II

Lahjasukkien toisen erän kuvaamisen - vähän neulomisenkin - kanssa tuli kiire, kun sukat piti saada tonttujen matkaan jo viikonloppuna.

Jossain blogissa huomasin mainion Spider-sukkien ohjeen. Aloin ensin neuloa ihan ohjeen mukaan, mutta totesin, että varresta tulee kirjoneuleena liian tiukka, kun tavoitteena oli vähän isommat sukat kuin ohjeessa. Aloitin sitten uudelleen alusta, loin silmukoita pari enemmän ja neuloin varren kokonaan joustinneuleena. Lisäsilmukoiden takia kirjoneulekuviota piti vähän modata. Kiva ohje ja paksulla langalla nopeat neuloa.

Ohje: Arjan Spider-sukkien ohjetta mukaellen, koko noin 36-37
Lanka: Novita Seitsemän veljestä
Sukkapuikot 4 mm

Alkusyksystä tein yhdet virkkaamalla ja aitapistoilla koristellut sukat Sukkasillaan-kirjan ohjeilla ja nämä ovat samaa sarjaa. Virkattujen koristeiden ja aitapistojen tekemiseen kuluu yllättävän paljon aikaa.


Ohje: perussukka 52 s, ranskalainen kantapää, koko 38-39
Lanka: Novita Nalle, koristeisiin Vuorelman Veto
Sukkapuikot ja virkkuukoukku 2,5 mm

Ja seuraavatkin sukat on tehty samalla tekniikalla. Koristeraitoja on näissä enemmän ja virkatut raidat poimuttuvat ihan tarkoituksella.


Ohje: perussukka 48 s, koko 34
Lanka: Gjestal Maija, koristeluun Sisu Glitter
Sukkapuikot ja virkkuukoukku 2,5 mm

perjantaina, joulukuuta 19, 2008

Lahjasukkia, osa I

Perussukat Gjestalin Jannesta

Sukat Kotilieden 22/2008 ohjeella. Lanka 7 veljestä.

Perussukat Nalle Four Seasons -langasta


On tosi vaikea keksiä "järkevää" tapaa lahjoa opettajia ja harrastusten vetäjiä. Tyttären opettaja sai jo viime vuonna neulotut sukat ja suklaarasia tai joulukukka on aika tylsä lahja (varsinkin jos ope saa niitä joka toiselta vanhemmalta). Tänä vuonna päädyimmekin keräämään tuttujen vanhempien kesken kolehdin ja annoimme opettajalle lahjakortin.

Pojan päiväkotiryhmän työntekijät joutuivat sen sijaan maanisen sukankutojan uhriksi ja saivat kaikki lahjaksi sukkaparin (kuvat yllä). Poika askarteli kortit itse ja ekohenkiset lahjapussit taiteltiin Hesarin sivuista.

Myös tyttären tanssinopettaja sai lahjaksi sukat. Tytär ompeli koiran itse (ohje täältä).


Ohje: Floral Lace Anklets (Evelyn A. Clark, kirjasta Lace Style)
Lanka: Supersocke 100
Puikot 2,5

maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Kirje joulupukille


Arvoisa Joulupukki!

Olen viime viikot avustanut omalta osaltani ahkerasti vuotuista urakkaasi ja tikuttanut sukkapareja konttiisi. Tässä sukanneulonnan lomassa uskaltaudun esittämään pari lahjatoivetta.

Toivoisin kovasti seuraavia melko hyödyllisiä asioita:
- kuviokaulimen (näkkileivän leipomisessa tarpeellinen!)
- 2,25 ja 2,75 mm:n sukkapuikkoja
- Knitted Lace of Estonia -kirja

Lankaa en tarvitse lisää, mutta olisin kiitollinen, jos pystyisit järjestämään minulle hieman enemmän neulonta-aikaa... Kaikenlainen muukin oma aika olisi tarpeen, mutta ymmärrän kyllä, että joulupukkikaan ei pysty ihan kaikkia toiveita toteuttamaan.

Saattaa olla, että ilmastonmuutoksen ja taloustaantuman uhatessa haluatkin tämän vuoden joululahjoissa painottaa ekologisuutta ja kotimaisen työllisyyden edistämistä. Siinä tapauksessa ottaisin mielelläni vastaan erilaisia palvelulahjakortteja: esimerkiksi hieronta, jalkahoito, elokuvaliput tai ravintolailta ja mielellään vielä lastenhoitolahjakortti samaan pakettiin.

Ja nyt taas neulomaan! Näin joulunaikaan myös meillä pukin apulaisilla riittää kiirettä.

P.S. Paradis-suklaarasian saa myös tuoda, minkä varmaan muistatkin kestotoiveenani vuosien varrelta.

keskiviikkona, marraskuuta 26, 2008

Salaista postia


Syksyn Salainen neuleystävä -kierros on päättymässä. Itse sain viimeisen pakettini jo viime viikolla. Viimeisessä paketissa oli kerä Step-sukkalankaa - tällä kertaa teenkin tuosta ns. terveysvaikutteisesta, ihanan pehmeästä langasta sukat itselleni! - ja pieni pipityyny, jolle löytyy taatusti käyttöä pienten mustelmien ja kolhujen hoidossa. Ja viimeisen paketin myötä paljastui myös se, että salainen neuleystäväni oli Eija Aititati-blogista. Olipa taas mukavaa osallistua SNY-kierrokseen ja kiitoksia vielä Eijalle mukavista paketeista!

Isommat lapset ovat kuluneen puolentoista viikon aikana sairastaneet syksyn ensimmäiset flunssat ja vatsataudit ja siitä johtuen aikaa on vietetty tavallista enemmän kotona neljän seinän sisällä. Nyt alkaa tuntua jo siltä, että iskee mökkihöperyys, joten toivottavasti taudit olisi kohta selätetty.

Itse olen neulonut ja ommellut aika paljonkin viime viikkoina. Kangasvaraston aarteista ompelin vauvalle kahdet collegehousut, tyttärelle velour-housut, lasten pussilakanan, erilaisia kasseja ja pusseja. Puikoilla on syntynyt erikokoisia perussukkia määränpäänä pukinkontti. Olen huomannut, että ystävät ja sukulaiset arvostavat kaikkein eniten ihan tavallisia paksuhkoja perussukkia, joten teen sitten sellaisia, vaikka ne ovatkin melkoisen aivotonta neulomista (mikä sopii kyllä sinällään erittäin hyvin univelasta kärsivälle pienten lasten äidille, toim. huom.). Näistä kädentöistä ei kuvia tällä kertaa; perussukkia lienee esitelty riittämiin myös tässä blogissa.

tiistaina, marraskuuta 04, 2008

Marraskuun puutarharaporttia

Heti aluksi varoituksen sananen: Tällä kertaa ei asiaa neulomisesta eikä muistakaan käsitöistä. Suunnitteilla on joululahjaneuleita ja puikoilla on muun muassa uusimmasta Novita-lehdestä tytön pitsikaarrokeneule, jonka mallineuleesta pudotin tosin nypyt pois. Uusimmassa Novitassa oli aika kivoja ohjeita, mutta aika moneen ohjeeseen oli saatu tungettua mallineuleeseen nyppyjä. Ihan kivojahan ne ovat mutta kohtuus kaikessa :-)

Viime viikonloppuna ehdin jo sääkarttoja nähdessäni säikähtää että talvi tulee tänne eteläiseenkin Suomeen. No, ei tullutkaan, mutta viikonloppuna ahkeroin pihaa talvikuntoon. Leikkasin kuihtuneet perennat lyhyeksi ja vielä kukkivat kehäkukat joutuivat nekin biojätteen joukkoon. Osa perennoista on vielä vihreänä, joten niitä en leikannut. En oikeasti tiedä, pitäisikö perennat leikata maan tasalle talven edellä vai ei. Edellisinä vuosina en ole niitä leikannut, mutta tänä talvena haluan vähentää myyrien ja muiden jyrsijöiden mahdolliset oleskelupaikat ihan minimiin. Metsähiiret varastoivat marja-aronian marjoja puutarhatarvikelaatikkoon ja sieltä pyydystettiin niitä ihan perinteisellä hiirenloukulla juustoa syöttinä käyttäen kolme kappaletta. Seuraavaksi pitäisi kai pyydystää peltomyyriä, joita tuntuu niitäkin olevan runsaasti. Ja pitää todeta, että ennen tätä syksyä en kyllä erottanut eri jyrsijöitä toisistaan, mutta kiitos tämän vuoden lajirunsauden ja Googlen tietämykseni on kasvanut myös tässä asiassa!

Sipulikukat ovat vielä istuttamatta eikä niillä kiire vielä olekaan. Keväällä toimin mielestäni oikein fiksusti ja otin kuvia kukkapenkeistä silloin, kun tulppaanit ja narsissit kukkivat. Nyt voin sitten istuttaa lisää kukkasipuleita kukkapenkin aukkopaikkoihin.


Kesäkukkia on jäljellä yksi ruukku. Hopealehtisten kasvien seurassa oli alkukesästä uudenguineanliisa, elokuun lopusta lähtien syysasteri ja nyt skimmia. Köynnöstävä kasvi on nimeltään hopeaputous mutta toisen kasvin nimestä minulla ei ole aavistustakaan. Läheisessä puutarhamyymälässä sitä myytiin alkukesästä nimellä "vihreät, lajitelma". Hopeaputous on aivan ihastuttava kasvi, joten sitä laitan kesäkukkaistutuksiin ensi kesänäkin. Ja ehkä laitan seuraksi rungollisen verenpisaran tai ruusun. Nyt on hyvin aikaa suunnitella ensi vuoden istutuksia.

tiistaina, lokakuuta 28, 2008

Vauvojen juttuja

Työkaverini sai esikoisensa jokunen viikko sitten ja annoin vauvalle lahjaksi kesällä valmistuneen February Baby Sweaterin ja sukat. Tuolla ohjeella tehtyjä sukkia on esitelty monessa blogissa ja sukat vaikuttivat oikein toimivilta. Pitäisi jaksaa tikuttaa tuollaiset paremmin jalassa pysyvät sukat omallekin poikaselle, kun tavalliset villasukat tahtovat pudota jaloista, vaikka niitä kuinka tunkisi haalarin lahkeiden alle.

Ohje: Tuulan sukat (loin silmukoita vähän enemmän kuin ohjeessa eli 44 s)
Lanka: Sandnes Lanett, noin 35 g
Puikot nro 2,5

Oma poikanen sai pupuhatun. Modasin ohjetta hieman ja olisi pitänyt modata vähän enemmänkin, mutta purkaminen ei huvittanut lainkaan tällä kertaa. Ohjeen suurin ongelma on mielestäni siinä, että hattu jättää otsan liian paljaaksi ja lisäksi hatusta olisi voinut neuloa korkeamman. Myös ohjeen kokomitoitus ihmetytti hieman. Ohjeessa on koot 3-12 kk ja 12-18 kk. Pienten laskutoimitusten jälkeen päädyin luomaan silmukoita noiden kokojen välisen määrän ja hatusta tuli juuri sopiva viiden kuukauden ikäiselle vauvalle! No, onhan hattu ihan söpö ja jos alle laittaa kypärämyssyn niin toimii käytössäkin.


Ohje: Bunny Hat, Stitch 'n Bitch Nation
Lanka: Novita Wool
Puikot nro 3

keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008

Salainen paketti nro 3



Sain siis jo viime viikolla kolmannen paketin salaiselta neuleystävältäni. Vasta tänään oli kaikin puolin suosiollinen hetki kuvaustuokioon, joten pääsen esittelemään pakettini vasta nyt. Paketista paljastui kaksi kerää Regian itseraidottuvaa sukkalankaa, puikonpäänpidikkeet, silmukanpidike, ihana kissafiguuri tuliaisena Kreetan matkalta ja vähän namiakin (suklaa hävisi jo jonnekin...). Olipa taas mukava paketti!

Pikkukissa pääsi onkivan kaverin seurauksi kärkkymään kaloja:

maanantaina, lokakuuta 20, 2008

Tukholma




Tukholma on ihana! Tukholmassa paistoi aurinko ja kaupunki oli tyystin erilainen kuin sateisen harmaa Helsinki, josta lähdettiin ja jonne palattiin.

Sitten 1980-luvun lopun luokkaretkien, abiristeilyn ja muiden vastaavien reissujen jälkeen meni pitkään että matka Tukholmaan tuntui jotenkin kiinnostavalta ajatukselta. Lukioaikoina laivaristeily oli vähintäänkin puolet huvista ja Tukholmasta shopattiin H&M:n vaatteita kun niitä ei vielä Suomesta saanut. Oi niitä aikoja ja muistoja... Vasta viime vuosina olen alkanut tajuta, kuinka monipuolinen kaupunki Tukholma on ja kuinka paljon siellä riittääkään nähtävää. Se on myös mainio kohde lapsiperheelle ja tavanomaiset ns. perhekohteet, Junibacken, Vasamuseet ja Skansen, ovat minusta ihan oikeasti mielenkiintoisia.

Matkaohjelma suunniteltiin tietysti tälläkin kertaa pitkälti lasten ehdoilla, mutta lauantaiaamupäivällä minä pääsin vauvan kanssa ihan itsekseni kiertelemään vanhankaupungin kapeita kujia ja pieniä kauppoja. Ostosten tekeminen jäi aika vähäiseksi, sillä monet kaupat avaavat ovensa lauantaina vasta klo 11 ja minä olin liikkeellä jo aikaisemmin.


Erityisen kivanoloisia pieniä lastenvaateliikkeitä ja gallerioita oli Hornsgatanilla Södermalmilla. Samoilla kulmilla on myös lankakauppa Marias Garn, josta en siitäkään voi aukioloajan takia sanoa muuta kuin että näyteikkuna oli houkuttelevan näköinen. Vanhankaupungin Österlånggatanilta löytyy kaksi lankakauppaa, Sticka ja Anntorps Väv, joissa hyllyt notkuvat monenlaisia ihanuuksista, mutta tällä kertaa ei löytynyt mitään niin ihanaa tai tarpeellista että olisi ollut pakko ostaa.

Juliet Hornsgatanilla:


Rödbroka aivan Julietin vieressä:


ja vastapäätä kadun toisella puolella on retrohenkinen MatadorKids ja sen vieressä toinen lastenvaatekauppa, jonka nimestä ei ole aavistustakaan, ja toisella puolella askartelutarvikeputiikki.

Hornsgatanilta bongasin myös neulegraffitin:

torstaina, lokakuuta 16, 2008

Piristystä syyspäivään

Neuloin kummitytölleni lapaset syksyn väreissä. Langat ovat ohuiden sukkalankojen loppuja, menekki yhteensä 30 g. Itselleni merkitsen muistiin, että 48 silmukkaa on oikein hyvä määrä tähän kokoon.

Tänä syksynä on ollut paljon kauniita aurinkoisia päiviä. Aurinkoisten päivien ja valon merkityksen oivaltaa tosin parhaiten sellaisina päivinä kuin tänään, kun taivas on harmaa ja sataa taukoamatta.

Sain eilen taas piristävää postia. Paketti salaiselta neuleystävältä oli taas aivan ihana. Kuvia ei vielä ole, kun tällaisena sateisen harmaana päivänä valo ei riitä kuvien ottamiseen.

Päivää piristää myös se, että olemme lähdössä tänään syyslomareissulle Tukholmaan. Toivottavasti sääennusteet pitävät paikkansa ja saamme nauttia siellä myös kauniista syyssäästä.

keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008

Kiva pipo

Hiljalleen neulon lisää asusteita kylmemmille keleille. Tytär sai uuden pipon lempiväristään. Alkuperäisestä ohjeesta poiketen ison napin sijasta koristeena on virkattu kukka ja pieni nappi. Tosi kiva pipo-ohje (löytyi Pujoliivin kautta) ja paksulla langalla ja viitosen puikoilla tulee valmista nopeasti.


Ohje: Button Tab Hat
Lanka: Linie 130 Champ (100 % merinovillaa), vaaleanvihreää 50 g ja toista vihreää n. 25 g
Puikot nro 5

perjantaina, lokakuuta 03, 2008

Sinisiä sukkia ja mustia myssyjä

Sää ei ole viime päivinä suosinut neuleiden kuvaamista, mutta tänään sain vihdoin otettua muutaman kuvan sadekuurojen välissä, joten voin pitkähköstä aikaa esitellä valmista neulottua.


Tavallisia sukkia aikuisen ja vauvan kokoa. Menevät ehkä lahjaksi tai jäävät oman perheen käyttöön. Raitalanka on Vihreän Vyyhdin alekorista kesän lopulla ostettua Supersocke Wellness -lankaa, jossa on mukana aloeveraa. Vauvan sukissa lankana keränloput Vuorelman Vetoa ja Smartia.



Musta joustinneulepipo miehelleni on neulottu Käänteisen ohjeella. Kuvissa pipoa esittelee tytär 8-v, jolle pipo on vähän reilun kokoinen (jossakin tosin kerrottiin, että tänä talvena muotia ovat korkeat pipot!). Koska käyttämäni lanka on vähän paksumpaa kuin ohjeessa, pudotin silmukkamäärän pienemmäksi, muistaakseni 144 silmukkaan. Neulomisen aikana onnistuin tekemään aika monta virhettä ja sain purkaa pipoa useampaan kertaan. Ensin tein kavennukset väärillä kohdilla, sitten kun sain kavennukset oikeille kohdille (niin että muodostuu tuo ristikuvio päälaelle), huomasin että tein kavennukset eri tavalla kuin ohjeessa, joten pääsinpä purkamaan vielä kolmannen kerran. Ohjeessa ei siis ollut mitään vikaa, vaan tällä kertaa neuloja taisi kärsiä univelan sivuvaikutuksista. Ohje kannusti myös opettelemaan magic loop -tekniikan, joka onkin kertakaikkisen kätevä. Miten en olekaan tullut aiemmin huomanneeksi, että Ullassa on siihenkin hyvä ohje.


Malli: Käänteinen (Ulla 2/2008)
Lanka: Linie 110 Timona, melkein 100 g
Puikot: Addin pyöröpuikko nro 3


Viime talvena onnistuin tuhoamaan mustan alpakkaisen Odessa-myssyni pesemällä sen pesukoneessa neljässäkympissä. Onneksi La Alpacan lankaa löytyi varastosta toinenkin kerä, josta syntyi uusi samanlainen. Odessa on mainio ohje ja onneksi MagKnitsin häviämisen jälkeen ohje löytyy Ravelrysta.


Malli: Odessa (Ravelry)
Lanka: La Alpacan alpakkalanka, melkein 50 g
Puikot: Addin pyöröpuikko nro 3


******



Sain Lankatarinoita-blogista mieltä lämmittävän tunnustuksen. Kiitos siitä - on mukavaa saada noin kivoja huomionosoituksia. Valitettavasti en osaa itse valita yksittäisiä blogeja, joille tunnustuksen haluaisin jakaa edelleen. Seuraan lukuisia blogeja, joista osa on puhtaita neule- tai kädentaitoblogeja ja osa enemmänkin perhe-, sisustus- tai lifestyle-blogeja. Kaikilla on omat ansionsa, joten ehkä tunnustusten jakamisen sijaan lupaan yrittää olla tästedes ahkerampi kommentoija!

sunnuntaina, syyskuuta 28, 2008

Olipa kerran ruskea villaneule...


"Olipa kerran ihana Laura Ashleyn neulepusero pehmeää merinovilla-nylonsekoitetta. Pehmeydestään johtuen pusero kuitenkin nyppyyntyi käytössä aika ikävän näköiseksi ja niinpä puserosta ei enää syksyn kynnyksellä ollut käyttövaatteeksi. Neuloja päätti kuitenkin antaa puserolle mahdollisuuden uuteen elämään ja heitti puseron kestovaippapyykin sekaan kuudenkympin pesuun. Ja kas, pesukoneesta kaivettiin esille mukavasti vanuttunutta uusioraaka-ainetta. Neuloja mieli vanuttuneesta neuleesta asusteita lapsilleen ja itselleenkin. Neulojan tytär kuitenkin ilmoitti, että hänelle eivät ruskeat lapaset kelpaa. Onneksi neulojan pojat eivät nurisseet vastaan ja isompi poika kertoi innoissaan, millaiset koristeet hän tumppuihinsa haluaa. Pienemmältä ei kysytty mielipidettä ja tuskin hän olisi sitä edes osannut kertoakaan, joten hän saa kulkea syksyn omppulapasissa. Neuloja haaveili myös hienosta syyshatusta pienimmälleen, mutta kävi kuten on käynyt jollekin räätälille joskus aikaisemmin: ei tullut hattua, tuli kämmekkäät. Neulojan ja poikalapsien käsiä ei enää palellut ja tyttölapsella oli onneksi ennestään lapaset. Ja siitä, mitä vanuttuneesta neulepaidasta oli tämän jälkeen jäljellä, ompeli neulojan tytär barbinvaatteita. Sen pituinen se."


sunnuntaina, syyskuuta 14, 2008

Paketti salaiselta neuleystävältä


Viikon alkupuolella tuli taas ilahduttava tekstiviesti, että Matkahuollossa on paketti odottamassa. Salaisen neuleystävän paketista paljastui tällä kertaa puuvillaisesta langasta neulotut sukat, iloisen värinen pannulappu, kerä puuvillalankaa, tarvikkeet virkattavaan kukkaheijastimeen ja "ikituikku". Sukat ovat juuri oikean kokoiset ja muutenkin aivan ihanat. Tuntuu tosi kivalta saada lahjaksi itse tehtyä - käsityöntekijä osaa taatusti arvostaa toisen omin käsin valmistamaa lahjaa. Suuret kiitokset kivasta paketista!

perjantaina, syyskuuta 05, 2008

Kesän vaihtuessa syksyyn



Elo-syyskuun vaihteessa alkaa viimeistään tuntua syksyltä. Tänä vuonna syksyfiilis tuli jo aikaisemmin, kun elokuu oli kaiken kaikkiaan aika sateinen tai vähintäänkin epävakainen. Toisaalta elokuussa oli kauniita ja aurinkoisia loppukesän päiviä, joita ei pahinkaan pessimisti voi kutsua syyspäiviksi.

Esikoisemme on syntynyt elokuun lopussa, auringonkukkien ja pihlajanmarjojen aikaan, juuri siihen aikaan, ettei oikein osaa sanoa, onko vielä kesä vai jo syksy. Kahdeksanvuotissynttäreitä juhlittiin tänä vuonna barbie-teemalla. Synttärikakun koristelussa turvauduin tällä kertaa kaupan tarjoamaan ratkaisuun. Valmiita kakkukuvia voin suositella muillekin. Kuvia on hyvät valikoimat, hinta on kohtuullinen, kuva on helppo asetella kakun pinnalle ja lopputulos on näyttävä.


Syksyn tunnistaa myös siitä, että puikoilla on taas villaa, alpakkaa ja mohairia. Nyt tekeillä on myssyjä koko perheelle, mutta ne ovat keskeneräisinä ja ehkä muutenkin harvinaisen tylsää esiteltävää.

perjantaina, elokuuta 29, 2008

Sukat virkatuilla raidoilla

Viime päivinä olen puuhannut vaikka mitä mutta kotiäidin tuotokset ovat valitettavan näkymättömiä. Kotona olemisessa on ehkä kaikkein haastavinta se, että kotityöt ovat loputon suo. Vaikka kuinka laittaa ruokaa, täyttää tiskikonetta, pyyhkii pöytää, järjestelee tavaroita paikoilleen, pesee pyykkiä jne. niin iltapäivällä koti saattaa näyttää siltä kuin mitään edellä mainituista askareista ei olisi tehty. Saatika sitten jos päättää keskittyä vaikkapa leikkimään lasten kanssa eikä tee melkein mitään kotitöitä.

Yhden sukkaparin sain valmiiksi vaikka muuten en voi käsityöharrastuksella kehua. Neuloessa vilkuilin Kyllikki Mitrosen Sukkasillaan-kirjaa, mutta en varsinaisesti käyttänyt mitään kirjan ohjetta. Sukat ovat tavalliset perussukat ranskalaisella kantapäällä. Varressa on kaksi virkattua raitaa ja niiden välissä aitapistokirjontaa. Tällaisia sukkia aion tehdä lisääkin, sillä mielestäni koristelu on oikein lystikkään näköinen.


Ohje: perussukka (56 s), ranskalainen kantapää
Lanka: Vuorelman Veto, 85 g, ja varren koristeluun nöttöset Vetoa ja Nallea

Puikot nro 2,5


tiistaina, elokuuta 19, 2008

Pehmolemmikit

Lainasin kirjastosta joku aika sitten tämän kirjan:


ja kirjan ohjeilla syntyi tällaisia:


Kirja osoittautui kesän sateisina päivinä mainioksi ajanvietteeksi. Kirjan ohjeilla on helppo ommella pehmoeläimiä ja niille vaatteita. Vartalon kaava on kaikissa sama, ainoastaan päät ovat erilaiset. Pehmo koostuu kahdesta kappaleesta, joista etukappaleeseen ommellaan muotolaskos. Vaatteita voi ommella käsin tai ompelukoneella ja tyttäreni innostui itse sekä virkkaamaan että ompelemaan.

Tarkkasilmäiset varmasti huomaavat, että kuvan pehmoista ainoastaan possu on ommeltu fleecestä. Muiden materiaali on askarteluhuopaa, kun fleeceä ei sattunut varastosta löytymään sopivissa väreissä. Fleece soveltuu joustavuutensa ansiosta ehdottomasti paremmin tällaiseen pehmoon, mutta ohut huopa toimii sekin.

sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

Kaksi miljoonaa muovipussia



Viime viikon Helsingin Sanomista jäi mieleen tieto, että suomalaiset käyttävät päivittäin kaksi miljoonaa muovikassia. Ensi näkemältä luku tuntuu hätkähdyttävältä ja epätodellisen korkealta, mutta tarkemmin mietittynä ei ollenkaan mahdottomalta. Itse menen ruokakauppaan lähes poikkeuksetta kangaskassien kanssa, mutta muista kaupoista on vaikea päästä ulos ilman muovikasseja. Monta kertaa pikkuostoksetkin pakataan kysymättä muovikassiin vaikka joskus voisi pärjätä ilmankin. Ja joskus muovikassi on se ainoa vaihtoehto - on vaikea kuvitella että vaatekaupan kassalla kaivaisin ruokakaupan tapaan esille oman ekokassin, koska niin ei vain ole tapana tehdä.

Yritän omalta pieneltä osaltani vähentää edelleen muovikassien käyttöä ja olen ommellut kangaskasseja. Kankaat näihin ovat palalaareista löytyneitä edullisia paloja ja vuorikankaina on osittain kierrätyskankaita. Kankaita riittää kaapissa ja kasseja syntynee vielä lisääkin. Osa näistä päätynee lahjoiksi - kangaskasseillehan löytyy aina käyttöä.

Vielä pitäisi löytää jostakin - joko omista varastoista tai kaupasta - valoverhoa tai tylliä, josta voisi ommella vihannespusseja kaupan muovipussien tilalla käytettäväksi.

perjantaina, elokuuta 15, 2008

Salaisen neuleystävän ensimmäinen paketti

Osallistun syksyn Salaiseen neuleystävään ja oma ystäväni muisti minua tällä viikolla paketilla. Ehdin hakemaan paketin tänään ja mitä sieltä paljastuikaan! Kaksi kerää Nalle-uutuuslankaa, nallekarkkeja ja tosi hieno virkattu kassi, joka on varta vasten tarkoitettu vaunujen aisaan laitettavaksi. Olen aivan häkeltynyt siitä, että SNY:ni on ehtinyt ja viitsinyt tehdä noin hienon kassin vartavasten minulle. Syksyiset raitasukat päässevät myös kohtapuoliin puikoille. Suuret kiitokset, ystäväni!


maanantaina, elokuuta 04, 2008

Harmaata ja valkoista

Project Spectrumin elo-syyskuun väreiksi ovat vaihtuneet sininen, musta ja purppura, mutta esittelen vielä nämä edellisen teeman väreissä syntyneet neuleet.


Malli: Lighthouse Gansey Socks, Knitty
Lanka: Gjestal Maija, 115 g
Sukkapuikot nro 3


Harmaat miesten sukat ovat menossa lahjaksi. Näistä oli tulla ikuisuusprojekti, mutta heinäkuun automatkoilla tikuttelin sukat valmiiksi. Olen havainnut, että hyvä keino saada tylsä neule valmiiksi on ottaa se ainoana neuleena mukaan reissuun.

Ostin viime syksynä ihanan pehmeää Hjertegarnin Merino Silk -lankaa ja ajatuksena oli jo tuolloin tehdä siitä jotain vauvanvaatetta. Täydellistä ohjetta ei kuitenkaan talven aikana löytynyt. Kesän aikana siitä neuloutui Elisabeth Zimmermannin ohjeen mukainen jakku. February Baby Sweaterin ohje on kiehtonut minua pitkään. Ohjeen mukainen neuletiheys on 20 silmukkaa 10 cm:llä, tosin huomautuksella "babies come in various sizes". Käyttämälläni langalla tiheys oli luokkaa 23 silmukkaa 10 cm:llä ja erinäisten mittausten ja laskelmien seurauksena päädyin luomaan silmukoita aloitusreunaan vähän enemmän kuin ohjeessa. Laskelmieni mukaan ohjeen mukainen määrä ei olisi riittänyt hyvinsyöneen vauvamme kaulan ympäri.

Jakku on meidän pojallemme juuri oikeankokoinen tällä hetkellä, mutta laitan jakun odottamaan sopivaa saajaa. Poikamme kasvaa nopeasti ja nuttu jäisi todennäköisesti muutamalle käyttökerralle. Suunnitelmissa on neuloa uusi nuttu samalla ohjeella mutta vähän paksummalla langalla ja pidemmillä hihoilla ja helmalla. Ohjeen mukaisesti neulottuna nutun koko lienee 62-68 cm.



Malli: Baby Sweater, Elisabeth Zimmermann's Knitter's Almanac
Lanka: Hjertegarn Merino Silk, alle 2 kerää
Puikot: Addin pyöröt nro 3


Ristiäisiin neuloin vielä pienet vauvantossut Mandarin Petit -langasta. Nämä ovat sellaiset perinteiset tossut. Eivät kovin käytännölliset kun eivät pysy kovin hyvin jalassa mutta kovin ovat söpöt.

tiistaina, heinäkuuta 29, 2008

Muodonmuutos


Neulottuihin pitsiliinoihin olen vähitellen tykästynyt mm. Lankakomeron upeiden pitsiliinojen myötä. Nyt neuloin pitsiliinan itsekin, vaikka en pohjimmiltani oikein ole pitsiliinaihmisiä. Tämä liina pääsee kuitenkin käyttöön jo ensi viikonloppuna pienokaisemme ristiäisissä kastepöydän koristeena.


Malli: Sananjalka-liina, Moda 4/2007
Lanka: Novitan Virkkauslanka
Puikot nro 2 ja virkkuukoukku 1,75


On aina hämmästyttävää, kuinka epämääräisestä mytystä tulee pingotuksen jälkeen jotain kaunista ja käyttökelpoista. Tosin liinaa ei ole vielä pingotettu kunnolla vaan silitetty höyryraudalla. Ohjeessa kehotettiin kastamaan liina rasvattomaan maitoon (!) ja pingottamaan, mikä kuulostaa mielestäni aika erikoiselta, joten taidan turvautua johonkin muuhun tärkkäysaineeseen.

tiistaina, heinäkuuta 15, 2008

Koiranputkisukat ja kesäponcho

Edellisen postauksen kommentteihin liittyen voin todeta, että olen itsekin ollut yllättynyt siitä, kuinka paljon olen ehtinyt neuloa pienen vauvan kanssa. Mihinkään kovin monimutkaiseen en jaksa ryhtyä, mutta päiväaskareiden lomassa ehtii ihan hyvin neulomaan kerroksen tai pari.

Aloin neuloa Koiranputkisukkia innolla heti kun uusimman Ullan ohjeet olivat jäsensivuilla nähtävissä. Totesin tosin aika pian, että tummanharmaassa langassa kaunis pitsineulekuvio ei kovin hyvin erotu ja lisäksi podin lievää toisen sukan syndroomaa, mutta ihan sutjakasti nämä tulivat valmiiksi. Sukkien kavennusten kanssa vähän pähkäilin, kun en saanut kavennuksia ihan täsmäämään. Minulla on sen verran univelkaa, että välillä yksinkertaistenkin asioiden tajuamiseen kuluu ihan kohtuuttomasti aikaa, joten voi olla, että en vain osannut tulkita ohjeen kaaviota oikein.

Tummanharmaa Nalle-lanka oli muuten aivan erilaista neuloa kuin edellisiin sukkiin käyttämäni musta Nalle-lanka. Tummanharmaa lanka hajosi helpommin säikeiksi ja lisäksi siitä erottui se valkoinen "nöyhtä" mitä puskee ulos joistain muistakin sukkalangoista. Mustan langan kanssa tuota ongelmaa ei ollut.


Malli: Koiranputkisukat
Lanka: Novita Nalle, 95 g

Sukkapuikot nro 3


Virkkasin tyttärelleni pastellisävyisistä puuvillalangan lopuista kesäponchon. Innoitus tähän tuli siitä, että tytär kaivoi sitkeästi vaatekaapistaan villaponchoa esille. Minusta paksu villaponcho ei sovi kesällä pidettäväksi - ei tämä kesä sentään niin viileä ole ollut. Poncho oli hyvä jämälankatyö, koska sain käytettyä siihen monta potentiaalista ongelmalankanöttöstä ihan viimeistä senttiä myöten.


Poncho omalla ohjeella (=ilman ohjetta)
Puuvilla- ja puuvillasekoitelankojen loppuja, yht. noin 250 g
Virkkuukoukku 3,5