keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2008

Hernepussi


Pojalle nousi eilisiltana korkea kuume ja niinpä olen ollut tämän päivän kotosalla. Ei oikeastaan ole hirveästi harmittanut, kun ulkona on talven pahin lumimyräkkä. Lapsen kanssa ollaan puuhailtu kaikessa rauhassa sitä mitä potilas on jaksanut ja halunnut ja lapsen nukkuessa olen katsonut telkkarista hömppää ja tehnyt käsitöitä.

Huomenna tapaan pitkästä aikaa äitiyslomalla olevan työkaverini, jonka puolivuotiaalle tytölle ompelin hernepussin. Ajattelin, että on käytännöllistä, jos lelun voi välillä pestäkin, joten varsinainen hernepussi on sisällä ja tuo ulkokuorena oleva kissapussi on tarrakiinnitteinen ja näin ollen helposti irrotettavissa pesuun. Kissa on applikoitu tyttäreni piirtämän kuvan pohjalta.

Mikähän muuten mahtaa olla vikana, kun applikoitu kuvio tahtoo aina vähän aaltoilla? Palttinasidoksisen puuvillakankaan tapauksessa kuprut talttuvat silitysraudalla, mutta miten ihmeessä applikoidaan siististi trikoolle?

maanantaina, maaliskuuta 24, 2008

Virkattua ja ommeltua

Onpa vierähtänyt aikaa sitten viime postauksen enkä ole edes saanut valmiiksi kuin yhden pipon. Keskeneräiset neuleet ovat edistyneet hitaanpuoleisesti ja uusia töitä en ole niitäkään aloittanut.



Suosikkityöni on tällä hetkellä hieman yllättäen virkattava peitto. Näitä raidallisia peittoja on näkynyt useammassa blogissa. Upeita toteutuksia on mm. Posie gets cozy -blogissa ja Lankataivaassa on tulossa myös hieno peitto. Omasta peitostani tulee huomattavan paljon pienempi, noin 80 cm leveä vauvanpeitto. Olen ehkä maailman hitain virkkaaja; joudun jatkuvasti kiinnittämään huomiota käsialaani, etten virkkaa vahingossa löysempää. Lanka on Mandarin Petitiä ja työhön on tarkoitus käyttää kaikki pienet ja isommat kerät joita varastoistani löytyy.

Peiton tuleva käyttäjän on tarkoitus syntyä kesän kynnyksellä. Raskauteni alkaa olla siinä vaiheessa, että vaatekaapissa on päälle sopivia vaatteita enää rajallinen määrä ja niissä päälle mahtuvissa näytän ihan valaalta. Kaupoista ei tahdo löytyä mitään kohtuuhintaista työvaatteeksi kelpaavaa vaatetta, joten ompelin itselleni hameen.


Hameesta tuli ihan onnistunut siihen nähden, millaista säätämistä ja mokailua ompeleminen oli. Valmiita kaavoja ei tietystikään löytynyt ja siinä vaiheessa kun alkaa soveltamaan kaavasta ja valmiista vaatteesta pitäisi olla erityisen huolellinen ja tarkkaavainen. Minä en ollut ja hameesta tuli muun muassa aavistuksen liian lyhyt. Tästä johtuen huolittelin helman vinokaitaleella, ja jälleen kerran muistan lämmöllä työväenopiston ompeluopettajaa, joka opetti tekemään ja käyttämään vinokaitaletta (ja myös piilovetoketjun ompelemisen).


Vaikka neulomisrintamalla on ollut aika hiljaista, niin uusia neulesuunnitelmia on vaikka kuinka. Ihan ensimmäiseksi haluaisin neuloa tyttärelleni punaisesta puuvillasekoitteesta tunikan. Ohjetta ei ole mutta ideoita kylläkin joten nyt pitäisi vain päästä alkuun. Uudessa Knittyssäkin oli paljon kivoja juttuja mm. Lace Ribbon Scarf ja Laminaria ja Ullassa oli kuin tilauksesta villavaippahousujen ohje. En ole vielä osannut päättää, neulonko kesävauvalle villapöksyjä vastasyntyneen kokoa vaiko vähän isompaa kokoa. Villahan on hengittävää materiaalia ja Suomen kesä voi olla niin kylmä, että villavaatteille on käyttöä joka tapauksessa. Mutta jos on kovin lämmintä, niin villaiset vaippapöksyt saattaisivat näyttää vähän hassuilta. Pitäisiköhän aloittaa neulomalla isommat pöksyt ja sitten ehkä tarvittaessa tekaista pienemmät?

sunnuntaina, maaliskuuta 02, 2008

Köh köh edelleen

Meillä jatkuu sairastaminen. Itse olin käytännössä koko viime viikon kotona potemassa flunssaa. Keskiviikkona olin töissä ja kävin lääkärillä ja sain määräyksen olla loppuviikon kotona. Oma oloni alkaa pikkuhiljaa kohentua, mutta kotona ollaan edelleen ainakin huominen päivä, sillä nyt on vuorostaan tytär (taas) kuumeessa. Mies on työmatkalla, joten tällä kertaa ei ole epäilystäkään siitä, kumpi vanhemmista jää sairaan lapsen kanssa kotiin.

Voisi kuvitella, että viikon sairasloma olisi loistavaa aikaa neuloa. Itse asiassa olen neulonut vähemmän kuin normaalisti. Päivisin olen tehnyt jonkin verran töitä ja illat menevät aika intensiivisesti lasten kanssa. Sitten kun lapset saa nukkumaan, on taas kotitöiden vuoro. Meillä on kotona harvinaisen siistiä ja hyvä järjestys, kun ei ole varaa kasvattaa tiski- eikä pyykkivuoria, kun tietää että joutuisin ne kuitenkin itse purkamaan.

Tyttären raidalliset polvisukat Project Spectrumin hengessä tulivat kuitenkin viikolla valmiiksi. Värit ovat aurinkoiset ja raidat yllättävän säännöllisiä. Tein sukista tarkoituksella vähän reilunkokoiset, joten nämä sukat tulevat käyttöön todennäköisesti vasta ensi syksynä/talvena.


Ohje: Kärjestä aloitettu perussukka, 52 s
Lanka: Regian sukkalanka, 75 g
Sukkapuikot nro 2,5


Lasten kanssa olemme askarrelleet muun muassa pääsiäisjuttuja. Tytär on innostunut ja taitava askartelija eikä tarvitse paljonkaan apua vaan tekee ja ideoi itse kuvien ja ohjeiden pohjalta. Poika puolestaan tykkää leikata ja on aika taitava saksien käsittelijä, mutta ei tykkää esimerkiksi ollenkaan liimata ja kulkee askartelussakin omia polkujaan. Näin ollen hänen pääsiäisaskarteluissaan alkoivat pian seikkailla örkit ja ties mitkä otukset. Lasten askartelussa on minusta kuitenkin tärkeintä itse prosessi; se, että lapsi kokee onnistumisen iloa ja saa olla aidosti luova. Ja se, että lapsi haluaa toistekin askarrella! Lopputuotos saa olla lapsen näköinen - minun on vaikea ymmärtää sitä, että lapsi tuo päiväkodista kotiin askartelemansa jutun, josta heti näkee, että päiväkodin tädit ovat auttaneet viimeistelyssä vähän liikaa.

Origamitulppaaneja korteiksi:



Tyttären itse ideoima ja toteuttama pupu:


Jääkaappimagneetteja:


Kukkia silkkipaperista (idea Martha Stewartin sivuilta; Marthan toteutus oli kyllä tuhat kertaa parempi, joten nämä vaativat vielä vähän harjoittelua):