Juhannuksen hengessä olen poiminut lasten kanssa niittykukkakimppuja ja samalla elvyttänyt omaa vaatimatonta kasviharrastustani. Itse tunnen kasveja aika hyvin ja lapsenikin varmaan paremmin kuin ikäisensä keskimäärin. Olemme kulkeneet pitkin niittyjä ja pientareita perinteisen värikuvakasvion ja digikameran kanssa. Digikamera ja netti tarjoavat harrastukseen uuden ulottuvuuden, kun niiden ansiosta lähes kaikki kasvit tulevat tunnistettua melkein varmasti oikein.
Juhannusviikonloppua olen viettänyt maisemassa, jota kauniimpaa ja suomalaisempaa on vaikea löytää. Tekeillä on mekko työkaverini viime viikolla syntyneelle vauvalle. Aloitin virkkaamisen eilen ja mekko on edennyt mukavasti jo yli puolenvälin. Kotia kohti suunnistetaan huomenna, ja ehkäpä jo huomisiltana pääsen esittelemään valmiin virkkaustyön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti