Niinpä siinä sitten kävi, että hiihtolomaviikon päätteeksi sairastuin itsekin flunssaan. Olo on kuin jyrän alle jääneellä ja minua harmittaa ja stressaa sekin, että en pääse huomenna töihin. Lomaviikon aikana tekemättömät työt kun eivät ole itsekseen mihinkäään kadonneet. Muu perhe on flunssan jo sairastanut ja heiltä on onneksi riittänyt kiitettävästi myötätuntoa itsesäälissä rypevälle potilaalle.
Hiihtoloman aikana neuloin itselleni uuden pitsihuivin. Eilen pingotin sen mutta tänäänpä ei valon määrä riittänyt huivin kuvaamiseen, joten huivin esittely sitten joskus tuonnempana. Matkaneuleena minulla oli myös kuvassa näkyvät raitasukat, joita olen hiljakseen tänäänkin neuloskellut. Ajattelin alunperin neulovani sukkiin niin pitkät varret kuin lankaa riittää, mutta taitaa polvipituiset sukat olla riittävän pitkät tyttärelleni ja lankaa jäädä taas kerran pieni nötönen.
Sairastumistakin enemmän harmittaa se, että ihan pelkkää omaa laiskuuttani menin ja pesin pilalle lempparipiponi eli mustasta alpakkalangasta neulotun Odessa-pipon. Heitin sen koneeseen muiden villavaatteiden kanssa kolmenkympin hienopesuun sen kummempia ajattelematta ja koneesta tuli putipuhdas ja hienosti huopunut pipo, joka on ehkä noin puolivuotiaan kokoa. Ja minä kun luulin, että alpakkalanka ei edes kunnolla vanuttuisi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti