SNY, nallehaalari ja virkkausta

Sain salaiselta neuleystävältä syksyisen eloonjäämispakkauksen, kiitos! Neljä kappaletta heijastimia (lapset valitsivat heti itselleen mieluisimmat), mansikkateetä (hyvää oli, kokeiltiin jo), hunajaa, suklaata, kurkkupastilleja ja paljon muutakin flunssapäivien varalta. Vielä ei ole yhtään syksyä selvitty ilman flunssaa ja kyllähän lapset takuuvarmasti sairastavat, jos itse onnistuisinkin taudeilta välttymään.

Vihdoinkin voin esitellä nappeja vaille valmiin vauvanhaalarin. Ohje on vuosien takaisesta Novitasta ja muistaakseni alunperin Debbie Blissin mutta käännetty ja sovellettu Suomesta saataville langoille. Lankana haalarissa on Novitan tehtaanmyymälän Wool-pussilankaa ja tummanruskean Woolin onnistuin saamaan Vanillan ystävällisellä avustuksella.



Tämä työ osoitti muuten jälleen kerran, että ainaoikein on yksi haastavimmista neulepinnoista. Siinä näkyy käsialan epätasaisuus paljon pahemmin kuin sileässä oikeassa tai nurjassa.

Neuleohjeiden seuraajana olen enemmänkin visuaalinen kuin hyvän sisälukutaidon omaava. Amerikkalaiset sanalliset pitsineuleohjeet ovat kauhistukseni, ja yleensä saan parhaiten selkoa kaavioista ja kuvista. Mutta toisaalta virkkauskaavioita symboleineen en oikein osaa vielä tulkita - pitäisi ehkä opetella. Etsin tänään kirjoista kukkaa tai vastaavaa pyörylää onnittelukortin tekemistä varten. Malliksi valitsin flaamilaisen kukan ja aloin virkata sekä sanallisen ohjeen että valokuvan perusteella. Virkatessa oli vähän vaikeuksia saada riittävä määrä ketjusilmukkakaaria mahtumaan ympyrään, ja kun pyörylä oli valmis, aloin verrata ohjetta ja valokuvaa ja nehän ovatkin ristiriidassa keskenään... No, onneksi tässä ei tällä kertaa sattunut sen suurempaa vahinkoa - joskus on tullut pähkäiltyä tunti jos toinenkin virheellisen tai puutteellisen ohjeen kanssa.