tiistaina, elokuuta 29, 2006

Kasvivärjäystä, osa I


Kuvassa näkyvät viikonloppuna värjäämäni langat. Lanka on Suupohjan kehruutehtaan kolmisäikeistä kotimaista villalankaa, pohjaväriltään vaaleanharmaata tai valkoista. Harmaasta langasta paljastui värjäämisen myötä, että se ei olekaan tasaisen harmaata, vaan siinä on tummempia kohtia (olisiko yksi säie tms.). Värjätty lankakaan ei ole tästä johtuen tasaväristä.

Värjäyksessä minulla oli apuna jo vuosia sitten hyväksi havaittu Aittomäen et al. kirja Väriä luonnosta (Kirjayhtymä, 1992).

Kellanvihreä lanka:
100 g harmaata lankaa
reilu kilo pakastettua saunakukkaa (varsia ja lehtiä)
15 g alunaa

Väriliemi oli sameanruskeanvihertävää ja ensiksi tuntui, että lankaan ei tartu väriä laisinkaan. Loppujen lopuksi väriksi tuli kellanvihreä, sellainen maansävyinen eikä oikein minkään värinen. Kuvassa lanka taitaa näyttää lähinnä harmaalta; yritän ottaa jossain vaiheessa paremman kuvan.

Oranssinruskea lanka:
100 g harmaata lankaa
50 g krappia
15 g alunaa
10 viinikiveä

Vaalea oranssi lanka:
edellisen värjäysliemi
10 g alunaa
5 g viinikiveä
100 g valkoista lankaa

Värjäyskokeilujen myötä tuli taas valtava innostus kerätä erilaisia värjäykseen soveltuvia kasveja. Harmi vaan, että useimmat kasvit kannattaisi kerätä alkukesästä. Onneksi kerättävää kuitenkin löytyy vielä tähänkin vuodenaikaan, ja talvella voi värjätä vaikkapa sipulinkuorilla. Tai kahvinporoilla Riinan ohjeella.

tiistaina, elokuuta 22, 2006

P niin kuin pellava

Sain Tuulialta P-kirjaimen.

Pellava: Kesällä ehdoton suosikkimateriaalini vaatteissa. Eurokankaassa on hyvä valikoima pellavaa palalaarissa ja Virosta löytyy vielä edullisempaa. Haaveilen käsinkirjailluista pellavalakanoista. Pellavalankaa en ole kuitenkaan tainnut koskaan neuloa, en edes pellavasekoitetta.

Puuvilla: Mieluiten merseroitua egyptiläistä puuvillaa. Suosikkipuuvillalankani taitaa kuitenkin olla Mandarin Petit, jossa on hyvä värikartta ja joka kestää konepesua 60 asteessa.

Puikot: Puikot ovat minulle joko Addin pyöröpuikot tai bambusukkapuikot. Puikkoja löytyy tästä taloudesta paljon ja jostakin syystä ne viihtyvät paremmin muualla kuin puikkopusseissa, joita niitäkin löytyy useammat.

Pitsineuleet: Pitsineuleissa on jotain addiktoivaa. Tykkään malleista, jotka tarjoavat vähän haastetta, mutta ovat kuitenkin ulkoa opittavissa.

Palmikot: Näistäkin tykkään, vaikka palmikoita tuleekin neulottua paljon vähemmän kuin pitsimalleja.

Purkaminen: Yritän välttää viimeiseen asti. Joskus on kuitenkin pakko, erityisesti ompelujutuissa. Nuorempana työ lensi helposti seinään, mutta nyt jaksan kuitenkin kärsivällisesti purkaa ja tehdä uudelleen, jos on ihan pakko.

Polkupyörä: Pyöräily on minulle hyötyliikuntaa. Olen huhtikuusta lähtien pyöräillyt lähes päivittäin töihin, matkaa on noin 15 kilometriä suuntaansa. Fillaroidessa ajatus lentää ja on aikaa siirtyä pikkuhiljaa sekä työasioihin että niistä pois. Ainoa huono puoli on se, että pyöräillessä ei voi neuloa toisin kuin bussimatkoilla.

Piha: Rivitalossa asumisessa parasta on oma pihapläntti, johon mahtuu pensaita, puita ja perennapenkki. Ja grilli, puutarhakalusteet ja leikkimökki.

Pulla: Tuore pulla on melkein parasta mitä tiedän. Leivon pullaa usein ja melkein aina sitä löytyy pakastimesta.

Pasta: Ja pastan päälle parmigianoa. P:llä alkaa myös pizza, pesto, pannacotta... Olen Italia-fani, ja italialaisessa keittiössä minua jaksaa aina ilahduttaa se, että yksinkertaisista ruoka-aineista saadaan aikaan suuria makuelämyksiä.

Jos haluat osallistua tähän kirjainjutskaan, jätä kommentti ja minä annan sinulle kirjaimen. Sitten kirjoitat blogiisi 10 sanaa jotka alkavat kyseisellä kirjaimella, lisää myös selostus mitä kyseinen sana sinulle merkkaa ja miksi.

Ihana yllätys


Sain tänään ensimmäisen paketin Salaiselta Neuleystävältäni, joka on mahdollisesti turkulainen tai muutoin vain liikkunut Turun suunnalla postittamassa kirjeitään. Paketista paljastui ihanat sukat ja itse askarreltu kortti. Minä en ole vuosikausiin saanut lahjaksi mitään itse neulottua, joten tämä paketti oli todellakin mukava yllätys. Olen vieläkin ihan mykistynyt - joku on vartavasten neulonut minulle jotakin. Ja kaiken lisäksi sukat ovat kauniit ja sopivat täydellisesti jalkaani. Suuret kiitokset sinulle, ystäväni.

maanantaina, elokuuta 21, 2006

Ompeluprojekteja

Neulerintamalle ei kuulu mitään uutta, mutta sen sijaan ompelin viikonlopun aikana monenlaista. Yhteistyö ompelukoneen ja saumurin kanssa sujui kerrankin saumattomasti (heh), ja sain valmiiksi mm. perhostrikoosta paidan ja housut tyttärelleni. Kaavat ovat Ottobresta ja erityisesti housujen kaavat olivat niin hyvät, että suunnitelmissa on käydä ostamassa lisää trikoota ja surauttaa muutamat housut lisää. Kuvassa asu näyttää ihan pyjamalta, mutta yhdistettynä yksivärisiin vaatteisiin sekä paita että housut ovat ihan ok. Housuissa on vyötäröllä paitsi kuminauha myös nauhakuja, johon on pujotettu nyörikuminauha, jolla vyötärön voi säätää sopivan kokoiseksi.


Tänään Pikku Kakkosen aikana sain vihdoin ommeltua taannoin aloittamani vihreän silkkihameen helmakäänteen. Kangaspala löytyi Eurokankaan palakorista ja maksoi muistaakseni kympin. Ei paha hinta aidosta silkistä, ja hameestakin tuli sellainen, että kehtaan laittaa sen töihin.



Vaaleanpunainen pellavahame (toistaiseksi ei kuvia siitä projektista) osoittautui vähän haastavammaksi projektiksi. Ensimmäinen virheeni oli se, että en tehnyt sovitushametta tai edes sovituskaarroketta. Modasta piirtämäni hameen kaarrokkeen kaava osoittautui aivan liian isoksi, ja jouduin sitten purkamaan, leikkaamaan ja ompelemaan uudelleen parikin kertaa. Modan kaavoissa on ilmeisestikin reilu väljyysvara, koska valitsin kokotaulukon perusteella itselleni sopivan koon ja sillä mitoituksella ommeltuna hame olisi pudonnut päältäni. Kaiken säätämisen jälkeen hame on kuitenkin helmakäänteen ompelua vaille valmis.


Hameisiin ja mekkoihin laitan lähes poikkeuksetta piilovetoketjun, mutta siitä huolimatta piilovetoketjun ompelemisen joudun lähes aina lunttaamaan Otavan suuresta ompelukirjasta, joka antaa yksityiskohtaisen ohjeen tähänkin asiaan. Onnistumisen takaa piilovetoketjupaininjalka, jota ilman kiinnityksestä on vaikea saada siistiä.

Elokuun lopun projektina yritän saada valmiiksi Anniina Ballerina -ristipistotyön. Noloa tunnustaa, mutta aloitin tämän reilu vuosi sitten tavoitteenani tyttäreni syntymäpäivä. Nyt tyttären syntymäpäivä lähestyy jälleen; mitenkähän käy tällä kertaa?

lauantaina, elokuuta 19, 2006

Valmis huivi


Lanka: Linie 163 Java, runsaat 50 g
Puikot: 4
Ohje: Luo 28 s. Neulo 4 krs ainaoikeaa. Tämän jälkeen neulo kaikki kerrokset seuraavasti: Neulo 2 oikein, toista * 1 o, nosta 1 s nurin neulomatta, lk, neulo 2 oikein yhteen *, neulo 2 oikein. Lopuksi vielä 4 krs ainaoikeaa.

Huivista tuli kiva, mutta lankavalinta epäonnistui. Lanka hajoaa helposti säikeiksi tarttuessaan vähänkään johonkin, joten käytössä huivi taitaa valitettavasti mennä nopeasti epäsiistin näköiseksi. Harmi, toisaalta puuvillaviskoosilangassa on ihana kiilto ja se lasketuu hyvin.

maanantaina, elokuuta 14, 2006

Tarjolla lankaa

EDIT: Langoista on jäljellä enää Ibiza, muut on myyty tai varattu.

Lankavarastossani ovat ylimääräisenä tarjolla seuraavat langat. Varauksia / tarjouksia voi jättää kommentteihin. Toimitan langat postitse (ostaja maksaa postikulut) tai pääkaupunkiseudulla myös nouto, lankatreffit keskustassa tms. on mahdollinen.


Novita Kotiväki, oranssi, yhteensä 500 g (kuvassa keskellä).
Hintapyyntö 6 euroa.

Novita Kotiväki, beige, 110 g (kuvassa oikealla).
Hintapyyntö 1 euro.

Marks&Kattens Camomille, punainen, noin 50 g (=noin 130 m), 100 % merseroitu puuvilla (kuvassa vasemmalla).
Hintapyyntö 1 euro.




Novita Ibiza, vaaleansininen, yhteensä vajaa 400 g (yksi keristä mallitilkun verran vajaa).
Hintapyyntö 5 euroa.







Novita Seitsemän Veljestä, eri värejä mm. sininen, vihreä, harmaa, sinikirjava, vaaleanruskea, yhteensä 360 g. Osa langasta purettua, mutta valtaosin uutta lankaa.
Hintapyyntö 3 euroa.





Novita Kid Mohair, musta, yksi täysi kerä ja kerän loppu, yhteensä 65 g.
Hintapyyntö 1 euro.

Novita Princess Mohair (? vyöte kadonnut), punainen, 50 g
Hintapyyntö 1 euro.




Schoeller Stahl La Spezia, sininen, 50 g (=115 m), 100 % merseroitua puuvilla (kuvassa oikealla).
Hintapyyntö 1 euro.

Linie 163 Java, vihreää ja beigeä molempia 35 g (= noin 100 m).
Puuvilla-viskoosisekoite.
Hintapyyntö yhteensä 1,5 euroa.

Vaaleanpunainen huivi


Keskeneräisten neuleiden valmiiksi saattaminen keskeytyi vähäksi aikaa, kun huomasin, että minulla ei ole mitään tähän vuodenaikaan ja lämpötilaan sopivaa kevyttä huivia. Lanka on puuvilla-viskoosisekoitetta Vihreästä Vyyhdistä ja mallineule yksinkertaista pitsineuletta.

Huivin alla on väriin sointuva fleece, josta on tarkoitus tulla liivihame tyttärelle. Itse ihastuin noihin pompuloihin kovasti ja kangasta löytyi useammassa sävyssä, joista valitsin kuitenkin varman päälle vaaleanpuna-lilasävyisen.

tiistaina, elokuuta 08, 2006

Syksyä kohti


Postilaatikossa oli tänään laskujen ja mainosten joukossa myös Kauhavan Kangas-Aitan hinnasto. Neulontabuumi näkyy Pohjanmaan suunnallakin, sillä mielestäni neulelankatarjontaa on vähän kasvatettu, vaikka perinteiseen tapaan tuotevalikoima painottuu kudontaan. Uutuutena on tarjolla mm. mohairlanka Milla. Lisäksi hinnastossa oli haarukkapitsin ohjeita ja veikkailtiin haarukkapitsistä tulevan talven hittiä.

Kauhavan Kangas-Aitan hinnasto tuli minulla kotiin varmaankin sen takia, että viime talvena tilasin kapeaa heijastinnauhaa, jolle en kuitenkaan sitten keksinyt kovin kummoista käyttöä. Virkkasin nauhasta yhdessä villalangan kanssa pari kukkaa, jotka toimivat heijastimina ihan hyvin. Jotain uutta ideaa pitäisi keksiä, koska heijastin on pimeään vuodenaikaan tuikitärkeä varuste. Tekisi mieli sanoa asuste, mutta valitettavasti heijastimet ovat monesti aika tylsän näköisiä.. Strömsössä tehtiin viime syksynä ihan hauskoja heijastimia, mistähän löytyisi lisää ideoita?

Ja kun talvisiin aiheisiin siirryttiin, niin olisiko kellään vinkata hyvää kauluriohjetta aikuiselle? Viime talvena hankkimani villakangastakki on edestä niin avonainen, että lämpimälle ja suojaavalle kaulurille olisi käyttöä huivien lisäksi.

Kuvassa näkyy myös keskeneräinen vauvanhaalarin lahje. Lanka on Novita Woolia, sitä vanhaa merinovillaista, ja löydetty taannoin Lauttasaaren myymälän pussilankojen joukosta. Vauvanhaalariin tarvitsisin tehosteväriksi myös keski- tai tummanruskeaa, mutta pettymykseksi totesin, että Woolin värikartassa ei sellaisia värejä taida tällä hetkellä olla. Ja onko todellakin niin, että viime keväänä kauppoihin ilmestynyt vaaleanvihreä (lehmuksenvihreä) Wool oli sesonkiväri, jota ei enää saa. Jotenkin toivoisi vähän enemmän pysyvyyttä erään suomalaisen lankavalmistajan värikarttoihin.

Martalle kelpaavat myös neulotut vihannekset. En ole tutkaillut ohjetta tarkemmin, mutta eivät varmaan ole kovin vaikeita tehdä.

maanantaina, elokuuta 07, 2006

"Äiti, tuu leikkiin mun kaa maatilaa"

Traktori peltotöissä ja peräkärryn lavalla tietysti heinäpaaleja.



"Heinäpaalit" ovat Vihreän Vyyhdin poistokorista löytynyttä puuvillasekoitetta Supersoftia, euron kerä. Ostin kuvassa näkyvien värien lisäksi punaista ja vaaleansinistä ja ajatuksena oli, että langoista tulisi iloinen raitapusero meidän pikku maajussille. Samaan hintaan löytyi myös vähän toisenlaista puuvillasekoitetta, jota ostin tyttären neuletakkia tai -puseroa varten. Meillä molemmat lapset ovat aika tarkenevaisia ja villa tuntuu erityisesti atoopikkoesikoista kutittavan, joten villaneuleille meillä ei kovin paljon ole käyttöä. Harkitsin talvineuleiden langaksi jopa täystekokuitua eli Sirdar Snugglya, jolle on mm. Modassa paljon ohjeita ja joka on yllättävän pehmeä ja kivan tuntuinen lanka, mutta onneksi löytyivät nämä puuvillapohjaiset langat.



Sain äitienpäivälahjaksi päiväkodissa kasvatetun auringonkukan taimen. Istutin sen leikkimökin viereen turveharkoilla reunustettuun penkkiin, johon laitoimme myös yrttejä, mansikkaa ja kehäkukkia. Ja ups, tulikohan penkki vähän liian täyteen... Äitienpäiväkukka kukkii joka tapauksessa komeasti!

sunnuntaina, elokuuta 06, 2006

... ja jotain valmista

Loppuviikon aikana olen ehtinyt neuloa harvinaisen paljon. Minuun iski flunssapöpö ja työssäkäyntiä lukuunottamatta olen yrittänyt ottaa mahdollisimman rennosti. Viikonlopulle suunnitellut sosiaaliset aktiviteetitkin piti perua, joten olen sitten neulonut. Päätin urakoida edellisessä postauksessa mainitsemani tyttäreni neuletakin valmiiksi. Ei siihen montaa tuntia mennyt ja lopputulos on tässä:



Lanka: Marks&Kattens Pacific
Puikot: 4,5 Addi-pyöröpuikko ja sukkapuikot
Malli: omasta päästä, koko noin 120 cm

Kuten jo aikaisemmin kerroin, aloitin tämän neulomisen kaksi vuotta sitten ja sitten tulikin pitkä tauko. Jos nyt suunnittelisin tällaista neuletta, tekisin ehdottomasti raglanhihat ja kohdistaisin raidat, mutta koska inhoan purkamista, en sitten ryhtynyt enää tekemään muutoksia. Takki on tyttärelleni sopiva, ja vielä pitää hakea napit, niin jakku päässee käyttöön, kunhan ilmat viilenevät. Lanka on puuvilla-akryylisekoitetta ja ikävän "lötköä" neulottavaa. Jännään vähän sitäkin, miten se pesussa käyttäytyy. Jos joku ihmettelee, miksi olen moista lankaa hankkinut, niin tietysti siksi että lanka sattui olemaan erityisen edullista (poistokorit koituvat usein kohtalokseni) ja värit tyttären mieleen.

Lisäksi olen neulonut pitsitoppia lehmuksenvihreästä silkkisekoitteesta. Etukappale (tai takakappale, kun ovat identtiset) on valmis ja toinen kappale pääsi puikoille tänään. Ongelmana tämän neulomisessa on eniten kai se, että en osaa mallineuletta ulkoa ja joudun kaivamaan ohjetta vähän väliä esille. Samasta syystä tätä olisi hyvä neuloa päivittäin, että säilyy tuntuma.


Hellesäät sen kuin jatkuvat ja sääennuste lupasi koko viikoksi taas lämmintä ja sateetonta. Tänä kesänä uhkaa garderoobistani loppua kesävaatteet, kun taas joinakin kesinä ne jäävät melkein käyttämättä. Kaupoissakaan ei ole enää jäljellä mitään kesäistä vaatetta. Kaapissa sen sijaan olisi puolitoista metriä ihanaa vaaleanpunaista pellavakangasta, mutta kun ensin pitäisi jaksaa piirtää kaavat. Ajattelin piirtää kaavat yhden vaatekaapissani olevan hameen pohjalta. Ei mitään ihmeellistä: kaarroke, a-linja ja kappaleet täysvinoon. Tuollaisen hameen ompeleekin todella nopeasti, joten se voisi vielä ehtiä tämän viikon helteisiin, jos vain saisin ne kaavat piirrettyä.

keskiviikkona, elokuuta 02, 2006

Jotain uutta, paljon keskeneräistä

Aloitin eilen uuden neuleen. Ystävälläni on laskettu aika kuukauden kuluttua, ja aloin neuloa vauvalahjaksi haalaria varastoista löytyneestä Woolista Novitassa vuosia sitten olleella nallehaalarin ohjeella. Ohje oli muistaakseni Debbie Blissin alunperin mutta sovellettu jollekin Novitan langalle, joka tiheydeltään vastaa Woolia. Todella helppoa, sillä haalari neulotaan ainaoikeana; tosin nallen korvissa yksityiskohdissa on vähän näpertämistä.

Mistä mahtaa johtua, että on niin paljon mukavampi aloittaa uusi työ kuin jatkaa olemassaolevaa keskeneräistä? En ole todellakaan kovin kurinalainen neuloja, ja uusi lanka ja uusi mallineule tarjoaa aina vähän haastetta ja kokeilemisen ja löytämisen riemua. Sukista ja lapasista jää helposti toinen neulomatta, ellei niille ole välitöntä tarvetta omassa taloudessa tai muualla.

Minulla on jonkinlainen - en osaa arvioida kuinka vakava - keskeneräisten neuleiden ongelma. Pahimmista vuodelta yksi ja kaksi olleista töistä olen päässyt eroon, kiitos mm. Lankahamstereiden, mutta yllättävän monta keskeneräistä työtä lankakoreista löytyy. Tosin mikään näistä ei ole ihan toivoton tapaus, mutta vaaravyöhykkeessä on ainakin Clapotis, aloitettu keväällä 2005 ja neulottu viimeksi elokuussa 2005. Lanka Tusshena ja ongelmana on se, että silkkisekoitelanka ei ehkä parhaiten kyseiseen malliin sovellu. Purkamista yritän kuitenkin välttää, joten jonakin päivänä pitää kaivaa kyseinen tekele kriittisesti tarkasteltavaksi.

Vanhin keskeneräinen työ on neuletakki tyttärelleni Marks&Kattensin puuvillasekoitelangasta. Sen aloitin melko tarkkaan päivälleen kaksi vuotta sitten ja kaivoin lankalaatikon pohjalta viime keväänä. Neuloin etu- ja takakappaleet ja yhden hihan valmiiksi, mutta toisen hihan kanssa törmään usein samaan ongelmaan kuin sukkien ja lapastenkin kanssa. Eli neulominen alkaa tökkiä ja näin ollen toisesta hihasta puuttuu ehkä kolmannes ja vaatisi ehkä pari tuntia neuloa se valmiiksi. Malli on oma ja mitoituksessa oli onneksi alunperin kasvunvaraa, ja neuletakista tulee oikein passeli, jos vain saisin sen tehtyä valmiiksi.

Kesken on myös huhtikuussa aloitettu Kiri. En oikein päässyt sinuiksi mallineuleen kanssa, mutta ohut mohairlanka on mahdotonta purkaa, joten pitäisi ehkä vain kaivaa neule esille, selvittää missä kohdassa kaaviota on menossa ja hammasta purren neuloa huivi valmiiksi. Sitten joskus kun on aikaa.

Kevättalvella Woolista aloittamani kummitytölle tuleva neuletakki on alkuvaiheessaan. Ensin tuli kevät ja sitten kesä, mutta kohta onkin taas syksy ja kummityttäreni äiti saattaisi arvostaa, että luvattu neuletakki valmistuisi suhteellisen pian. Deadlinet auttavat neulomisessakin, vaikkakin yritän välttää urakkaneulomista. Tämän kun on tarkoitus olla rentouttava harrastus muun aikataulutetun elämän vastapainoksi.

Interlocking Balloons -huivi Scarf Stylesta pääsi puikoille viime talvella. Lankana alpakka ja kiehtova mallineule, mutta siellä se vain lojuu lankakorin pohjalla. Tämän neuleen voisin kuvitella ottavani työn alle kohtalaisen pian.

Itselleni on tekeillä ihanasta vaaleanvihreästä Gedifra Tiago -silkkiviskoosilangasta toppi. Työ edistyy, mutta kovin hitaasti, kun lanka tuntuu tahmaavan puikoilla. Kohta on syksy ja haluaisin totta totisesti tuon neuleen valmiiksi ennen sitä, joten sitkeästi yritän pitää tuntumaa pitsineuleeseen ja neuloa kerroksen pari joka ilta.

Tekeillä on myös yhdet lapaset, joita neulon ns. aivottomana neuleena lapsia nukuttaessani, bussimatkoilla tai ruoanlaiton lomassa. Lapasetkaan eivät oikein etene, kun työmatkat fillaroin ja lapset nukahtavat nukuttamatta.

Tällä kertaa en taida kehdata enää kertoa, mitä kaikkea haluaisin neuloa, vaan vetäydyn neulomaan muutaman kerroksen. Ja nähtäväksi jää, kehtaanko edes blogata ennen kuin minulla on jotain valmista esiteltävää.