Uusi lankakauppa ja uusi Moda

Tänään kävin tutustumassa pääkaupunkiseudun uusimpaan lankakauppaan, Lankamaailma Nordiaan, joka löytyy Oulunkylästä. Liike kehuu olevansa Pohjoismaiden suurin lankamyymälä ja kyllä siellä lankaa olikin varsin hyvät valikoimat. Myyjiä oli useita, mutta lankoja sai myös tutkia ihan rauhassa, mikä on myös tärkeää. Jotenkin myymälä tuntui vielä vähän keskeneräiseltä, mutta voi myös olla, että liikkeen konsepti poikkeaa nykyisestä valtavirrasta (?), jossa lankakaupoista yritetään tehdä houkuttelevia ja mukavia. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kauppa kuitenkin!

Parasta lankakauppavisiitissä oli se, että kaupasta löytyi Mark&Kattensin Top Woolia täsmälleen samaa värjäyserää, mitä minulla oli ennestään olemassa. Viime keväänä tyhjensin jonkun kaupan alennusmyyntihyllystä vaaleanruskeat Top Woolit (yhteensä 700 g). Olen ajatellut tehdä siitä puseron tai villatakin ihan itselleni ja kävin siis varmuuden vuoksi ostamassa Top Woolia vielä muutaman kerän lisää, jotta lanka varmasti riittää.

Kun palasin lankakaupasta kotiin, postilaatikosta löytyi uusi Moda. Selasin lehden läpi samantien ja nyt illalla vielä uudemman kerran perusteellisesti. Ei voi mitään; mielestäni Moda toistaa itseään pahemman kerran. Talvinumerossa on ilmeisesti pakko olla kirjoneuleita, joissa on tähtikuvioita tms. perinteikästä; joka lehdessä on Sublimen neuleohjeita, joissa on harvoin mitään uutta ideaa jne. jne. Vuoden ensimmäisessä numerossa on aina vauvaneuleita, mutta onko niitäkin pakko toistaa samalla kaavalla vuodesta toiseen? Mutta ilmeisestikin lehden nykyinen konsepti on riittävän hyvä, koska lehdellä ei ole tarvetta uusiutua. Tutulta lankakauppiaalta kuulin, että lankavalmistajille (tai näiden suomalaisille maahantuojille ja jälleenmyyjille) on tosi tärkeää saada omia ohjeitaan lehtiin, niin Modaan kuin muihinkin käsityöohjeita julkaiseviin lehtiin. Tämä on helppo uskoa, koska suurin osa taitaa kuitenkin neuloa suoraan ohjeesta ja mielellään vielä ohjeen mukaisilla langoilla. Niin minäkin mielelläni tekisin ja sen taki marmatan suomalaisten käsityölehtien huonoista ohjeista.

Käsityöaiheisten kuvien puuttuessa kuva leikkokukka-amarylliksistä, joiden parhaat päivät alkavat valitettavasti olla ohi. En tänä vuonna halunnut amaryllistä ruukkukukkana, koska sipulin hoitaminen kukinnan jälkeen ja saaminen uudelleen kukkimaan seuraavana jouluna eivät kertakaikkisesti ole minun heiniäni. Amarylliksestä tykkään eniten tuosta oranssin sävystä. Lapsuudenkodissani oli aina sen värinen amaryllis, joka taisi olla vuodesta toiseen se sama - mummuni ja äitini kun olivat paljon parempia viherpeukaloita kuin minä.