Lomakäsityö

Kesälomalla käsitöiden tekeminen ei ole toistaiseksi kovin paljon innostanut. Sukankudin on kulkenut mukana ja edennyt hitaanpuoleisesti, mutta suurta inspiraatiota tai tekemisen intoa ei ole löytynyt. Minulla on selvästikin jonkin sortin neuleblääh. Ehkä kyse on todellisuuden ja toiveiden välisestä ristiriidasta, josta yritän selvitä. Minulla on kaapit ja laatikot täynnä ihania lankoja, netti ja lehdet pursuavat upeita neuleohjeita ja tosiasia on se, että minä ehdin tikutella lähinnä sukkia ja peittotilkkuja. Vähemmästäkin tulee ahdistus.

Kangasvaraston suhteen ryhdyin jo ns. järeisiin toimenpiteisiin, kun huomasin, että ompelemiseen minulla ei nykyisessä elämäntilanteessa ole juurikaan tilaisuutta. Siivosin keväällä kaapista suuren osan kankaista suureen jätesäkkiin. Jäljelle jäivät vain laatikollinen tilkkutyökankaita ja pari muuta kangasta, joille minulla on olemassa suunnitelma. Samalla lupasin, että tästä lähtien ostan kankaita ainoastaan selkeästi määriteltyyn käyttötarkoitukseen. Jätesäkki odottaa vielä kuljetusta sopivaan lahjoituskohteeseen, jossa olisi käyttöä erilaisille kankaille.

Kaapin siivouksen yhteydessä löytyivät myös keskimmäisen lapsen tilkkupeittoon varalla pitämäni nallekuvioiset kankaat. Keskimmäinen lapsi on ehtinyt kasvaa jo nallevaiheesta ohi, mutta kuopuksen pinnasäky tarvitsee päiväpeitteen. Yhtenä iltana innostuin, kaivoin tilkkutyökankaat kaapista ja leikkasin kankaat samanlevyisiksi mutta korkeudeltaan vaihteleviksi suorakulmioiksi, joita sommittelin keittiön pöydällä yhteen. Koska tilkut ovat erikokoisia, niiden kohdistamisessa ei tarvitse olla tarkkana, ja tarkoituksella valitsin myös kankaat siten, että peittoon tulee vähän epäsäännöllisyyttä.

Tämän peiton ompeleminenkin sujuu nopeasti, kunhan vain saan pienimmältä apulaiseltani hieman ompelurauhaa. Oikein sopiva lomakäsityö siis.