Yhden sukkaparin sain valmiiksi vaikka muuten en voi käsityöharrastuksella kehua. Neuloessa vilkuilin Kyllikki Mitrosen Sukkasillaan-kirjaa, mutta en varsinaisesti käyttänyt mitään kirjan ohjetta. Sukat ovat tavalliset perussukat ranskalaisella kantapäällä. Varressa on kaksi virkattua raitaa ja niiden välissä aitapistokirjontaa. Tällaisia sukkia aion tehdä lisääkin, sillä mielestäni koristelu on oikein lystikkään näköinen.
Ohje: perussukka (56 s), ranskalainen kantapääLanka: Vuorelman Veto, 85 g, ja varren koristeluun nöttöset Vetoa ja Nallea
Puikot nro 2,5
8 kommenttia:
Tosi kiva tuo aitapistokirjonta!
Ja ainakin minä olen ottanut kotitöihin melko rennon asenteen; joskus paikat ovat rempallaan enemmän, joskus vähemmän, mutta pääasia on, että kodissa asuvat ihmiset voivat hyvin. Siihen ei välttämättä tarvita Avotakan kuvauksiin puunattua kotia ;-)
Kiva malli koristella sukkia.
Mukavan näköiset sukat.Nauti lapsista niin kauan kun ne on pieniä. Anna astioiden olla pöydällä niitä sulta ei vie kukaan mutta lapset kasvaa ja niiden aika kuluu paljon paremmin kavereiden kuin sinun kanssasi. Tämä tuli kokemuksen syvällä rintaäänellä, äidiltä jolla on kaks aikamiestä poikaa ja on snysi
Ihanan pirteät sukkaset! Noista kotitöistä vielä, mulle joku antoi aikoinaan viisaan neuvon: "Elävät ensin!" Niinpä mäkin olen hyvällä omallatunnolla jättänyt tiskit vähän vähemmälle ja leikkinyt vähän enemmän :)
ainakin yksi hyvä puoli on pitkään jatkuvissa kokouksissa :)
Kivat sukat!
Ajattelen samoin kuin muutkin täällä kommentoineet, niin kauan kun itse siedät epäjärjestystä ja nautit lapsistasi asiat ovat erittäin hyvin!Lapset kasvavat NOPEASTI.
anne
Kivat koristelut!
Ihanat sukat! Teethän tuollaiset minulle vaikka joululahjaksi joskus vuoden päästä, kun palaamme Suomeen ja lämpöisille sukille on taas käyttöä - ja sinulla on ehkä nykyistä vähän enemmän aikaa kutoa :)
Minulla ei ole edes vauvaa, mutta koti on täällä yhtä rempallaan kuin Suomessa, vaikka minun ei nyt tarvitse käydä töissä. Varsinkin tiskivuori on koko ajan ihan kaamea, koska meillä ei ole tiskikonetta. Mutta yritän vaimentaa huonon omatuntoni. Kun kerrankin on mahdollisuus vain laiskotella ja oikeasti olla lasten kanssa melkein joka hetki, niin koetan nauttia siitä ja sietää sekasotkua. Ja sinut tuntien "sotkuinen" kotinne ei kyllä pahimmillaankaan tarkoita kovinkaan sotkuista ;)
Kiitoksia kaikille sukkakehuista ja kotityökommenteista.
Reeta, saat toki tuollaiset sukat :-)
Noista kotitöistä vielä. Taisin ilmaista itseäni vähän huonosti. Ei minua niinkään sotkut ahdista vaan se että kotitöitä saa tehdä joka päivä ja tulokset eivät silti näy missään. Ja se tuntuu aika vaikealta hyväksyä, kun on tottunut siihen, että työelämässä saa edes jonkinlaista tuotosta aikaiseksi. Kotiäidin työn tulokset eivät ole aina kovin näkyviä.
Lähetä kommentti