"Olipa kerran ihana Laura Ashleyn neulepusero pehmeää merinovilla-nylonsekoitetta. Pehmeydestään johtuen pusero kuitenkin nyppyyntyi käytössä aika ikävän näköiseksi ja niinpä puserosta ei enää syksyn kynnyksellä ollut käyttövaatteeksi. Neuloja päätti kuitenkin antaa puserolle mahdollisuuden uuteen elämään ja heitti puseron kestovaippapyykin sekaan kuudenkympin pesuun. Ja kas, pesukoneesta kaivettiin esille mukavasti vanuttunutta uusioraaka-ainetta. Neuloja mieli vanuttuneesta neuleesta asusteita lapsilleen ja itselleenkin. Neulojan tytär kuitenkin ilmoitti, että hänelle eivät ruskeat lapaset kelpaa. Onneksi neulojan pojat eivät nurisseet vastaan ja isompi poika kertoi innoissaan, millaiset koristeet hän tumppuihinsa haluaa. Pienemmältä ei kysytty mielipidettä ja tuskin hän olisi sitä edes osannut kertoakaan, joten hän saa kulkea syksyn omppulapasissa. Neuloja haaveili myös hienosta syyshatusta pienimmälleen, mutta kävi kuten on käynyt jollekin räätälille joskus aikaisemmin: ei tullut hattua, tuli kämmekkäät. Neulojan ja poikalapsien käsiä ei enää palellut ja tyttölapsella oli onneksi ennestään lapaset. Ja siitä, mitä vanuttuneesta neulepaidasta oli tämän jälkeen jäljellä, ompeli neulojan tytär barbinvaatteita. Sen pituinen se."
4 kommenttia:
Tosi kivat!
Kivasti kerrottu tarina ja kivaa lämmintä kolmelle.
Olipa ihana tarina ja hieno lopputulos, ja mukava kierrätyksen idea! Kaikkee hyvää siis! =)
Kiitos :-) Kämmekkäät ovat osoittautuneet käytössä lämpimiksi ja mukaviksi.
Lähetä kommentti